Taivaanpallo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Taivaanpallo on termi, jolla tarkoitetaan koko taivasta katsottuna niin, että kaikki taivaankappaleet on sijoitettu havaitsijaa ympäröivälle pallonkuorelle.

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivaanpallon käsite syntyy siitä, että maapallo, tai jokin muu havaintopaikka, muodostaa kuvitteellisen pallon keskipisteen ja kaikki taivaankappaleet sijaitsevat pallon kuvitteellisella kuorella. Vaikka tämä ei ole fysikaalisesti oikea kuva maailmankaikkeudesta, se on erittäin käyttökelpoinen ajattelutapa paitsi taivaan silmämääräisessä tarkastelussa, myös astrometriassa, tähtitieteellisessä navigoinnissa ja taivaankappaleiden havaitsemiseen sopivia ajankohtia laskettaessa kuten avomerinavigoinnissa. Maan pinnalta tarkastellessa havaitaan taivaanpallosta vain puolikas, sillä Maa peittää alleen loput. Näkyvyyttä rajoittavat myös puut, vuoret ja rakennukset, jolloin näkyvä alue on tätäkin pienempi. Luonnollisesti avaruuteen sijoitettu teleskooppi näkee taivaanpallosta suuremman osanlähde? sen lentokorkeudesta riippuen.

Horisontti, zeniitti ja nadiiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivaanranta eli horisontti on raja, missä meri ja taivas kohtaavat, jos katsotaan aivan aukealta paikalta kuten aavalta mereltä. Maapallolla taivaanpallon havaitsijan pään päällä oleva kohta on taivaanlaki eli zeniitti ja jalkojen alla oleva, "maan sisässä" oleva suunta nadiiri. Jokin taivaankappale, esimerkiksi Aurinko, Kuu, planeetta tai tähti on tietyllä korkeudella ja tietyssä suunnassa, eli kappaleella on kulmakorkeus ja atsimuutti.

Taivaanpallon pohjoisnavan korkeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivaanpallon pohjoisnavan korkeus riippuu leveysasteesta. Jos ollaan leveysasteella 60, pohjoisnapa on samoin 60 asteen korkeudella. Tällä korkeudella on suunnilleen Pohjantähti. Tällöin voidaan nähdä 120 astetta taivaanpallon leveysasteita (deklinaatioita), eli välillä -30 -- +90. Suomessa ei leveysasteen takia nähdä eteläisimpiä tähtikuvioita, koska ne jäävät horisontin alle pyöreän maapallon pinnalta katsoen.

Taivaanpallo pyörii[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivaanpallo pyörähtää kerran akselinsa ympäri vajaassa vuorokaudessa, tarkemmin noin 23 tunnissa 56 minuutissa ja 4 sekunnissa eli yhdessä tähtivuorokaudessa.[1] Taivaanpallon pyöriminen tuo esiin eri tähtikuvioita, sekä esimerkiksi Auringon ja Kuun.

Maan kierto Auringon ympäri muuttaa meidän näkökulmaamme taivaanpalloon, sillä Maan akseli on 23,5 astetta kallellaan. Tällöin eri tähtikuviot näkyvät samaan vuorokaudenaikaan. Tähdet kulkevat kaarimaisia tai ympyrämäisiä ratoja näkyvällä taivaanpallolla. Kulminaatiopiste on jonkin tähden, planeetan tms. vuorokauden aikana saavuttama suurin korkeus horisontista.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tähtiaika Ursa. Viitattu 12.5.2009.