Platina(IV)kloridi
Platina(IV)kloridi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | PtCl4 |
Moolimassa | 336,88 |
Ulkomuoto | Punaruskea kiteinen aine[1] |
Sulamispiste | 370 °C (hajoaa)[1] |
Tiheys | 4,303 g/cm3[2] |
Liukoisuus veteen | 58,7 g/100ml (25 °C)[1] |
Platina(IV)kloridi eli platinatetrakloridi (PtCl4) on platina- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Sille on käyttöä katalyyttinä.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa platina(IV)kloridi on väriltään punaruskeaa kiteistä ainetta. Se liukenee jonkin verran veteen ja myös etanoliin ja dietyylieetteriin. Kiteet ovat hygroskooppisia eli sitovat vettä ja aine esiintyy usein kidevedellisenä yhdisteenä platina(IV)kloridipentahydraattina PtCl4·5H2O. Vesiliuoksessa yhdiste muodostaa dihydroksotetrakloroplatinaatti(IV)-ionin, joka on väriltään keltainen.[1][2][3]
- PtCl4 + 2 H2O → H2[PtCl4(OH)2]
Kuumennettaessa yli 370–380 °C lämpötilaan yhdiste hajoaa platina(II)kloridiksi ja kloorikaasuksi. Edelleen kuumennettaessa muodostuu metallista platinaa.[1][3]
- PtCl4 → PtCl2 + Cl2
Valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Platina(IV)kloridia valmistetaan lämmittämällä heksakloroplatinahappoa kloorin läsnä ollessa 300–370 °C lämpötilaan.[1][3]
- H2PtCl6 → PtCl4 + 2 HCl
Yhdistettä käytetään pääasiassa katalyyttinä. Lisäksi sitä voidaan käyttää platinalla pinnoittamiseen elektrolyyttisesti, analyyttisenä reagenssina ja mikroskopiassa.[1][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 480. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b Gangolli, S.: The Dictionary of Substances and Their Effects: O-S, s. 412. RSC Publishing, 1999. ISBN 978-0-85404-833-5 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 03.04.2010). (englanniksi)
- ↑ a b c Hermann Renner et al.: Platinum Group Metals and Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 03.04.2011
- ↑ Christopher G. Morris: Academic Press dictionary of science and technology, s. 1670. Academic Press, 1992. ISBN 978-0-12-200400-1 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 03.04.2011). (englanniksi)