Pivatic

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pivatic
Tunnuslause Solutions for sheet metal parts production.
Perustettu 1975
Toimitusjohtaja Jan Tapanainen
Kotipaikka Hyvinkää, Suomi
Tytäryhtiöt Ursviken Inc
Kotisivu www.pivatic.com

Pivatic on ohutmetallilevyn työstökoneiden valmistaja, joka on perustettu vuonna 1975 Hyvinkäällä, Suomessa[1]. Pivatic on osana Ursviken Groupia[2], johon kuuluu Pivaticin lisäksi sisaryhtiö Ursviken Inc (Illinois, Yhdysvallat) ja särmäyspuristimiin keskittyvä Ursviken (Ursviken, Ruotsi)[3].

Pivatic valmistaa lävistys- , taivutus- ja yhdistelmälinjoja ohutlevylle. Toimialoja, joissa näitä linjastoratkaisuja käytetään, ovat muiden muassa toimistokalusteet, lämmitys- ja ilmastointilaitteet, kodinkoneet, hyllystöt, valaisimet, elektroniikka, kulkuneuvot, tietoliikennetarvikkeet, alihankinta ja kotelot.

Nykypäivänä Pivaticin tuotteita on käytössä yli 100 tehtaalla maailmassa, mutta vienti keskittyy pääosin Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Kiinaan.

Yritys perustettiin nimikkeellä Toolsystem Ky vuonna 1975, joka kehitti puristintyökalukasetteja . Vuosina 1976–1987 nämä työkalukasetit integroitiin linjakokonaisuuksiin ja kehitettiin numeerinen ohjausjärjestelmä, jolla linjan toimintoa saatiin automatisoitua. Samaa ohjausjärjestelmää käytettiin myös ensimmäisissä siipitaivutusasemissa, jotka kehitettiin vuosina 1982–1987.

Globalisoituminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodet 1988–2007 yritys kehitti myyntitoimintaansa, ja nimeksi vaihtui Pivatic. Digitaalitekniikan myötä numeerista ohjausjärjestelmää alettiin käyttämään digitaalisen linjaohjaimen kautta ja myynnin tueksi kehitettiin ensimmäinen multimediaohjelma. Nämä johtivat tilauskannan kasvuun ja uusien toimitilojen hankintaan. Globalisoitumisen myötä suomalainen pääomasijoittaja Sentica Partners Oy osti Pivaticin ja kehitti ohutmetallialan ja raskasmetallialan yhdistävän yritysryhmän, Ursviken Groupin.

Sähköinen aikakausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 hydraulisten työstökoneiden vaihtoehdoksi alettiin kehittämään luontoystävällisempiä sähköisiä työstökoneita. Nämä koneet eivät kuitenkaan pystyneet tuottamaan samanlaista lävistys- tai taivutusvoimaa, joten paksummat metallilevyt (yli 2mm) eivät tulleet kyseeseen. Hydraulikoneiden kysyntä ei siis lakannut tähän.

Nykymarkkinoilla vaaditaan nopeampia kappaleaikoja ja parempaa laatua sekä joustavuutta. Kelamateriaalia käyttäessä linjojen kokovaatimukset kasvavat kelaleveyden mukaan, ja vielä vuonna 2015 ei ollut kehitetty lävistyslinjaa joka pystyisi käsittelemään yli 1 830 mm leveitä keloja.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tarjoa tuloksellisesti - Kansainvälistyjän opas . Fintra, 2001.