Numeerinen ohjaus
Numeerinen ohjaus (NC, Numerical Control tai computer numerical control eli CNC) tarkoittaa työstö- tai muun koneen ohjaamista yksiselitteisillä symboleilla, jotka koneen ohjauselektroniikka toteuttaa muuntamalla ne tarvittaviksi servo-ohjattujen moottorien liikkeiksi. Numeerista ohjausta käytetään esimerkiksi metalliteollisuudessa ohjaamaan työstökoneita kuten sorveja, jyrsimiä, poria ja polttoleikkauskoneita.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alussa NC:llä (numerical control) tarkoitettiin työstökonetta, jota ohjatiin reikänauhalla tai reikäkortilla: työstökoneessa oli vain lukija reikänauhalle tai -kortille. Noin vuoden 1974 jälkeen alettiin valmistaa CNC-työstökoneita (computerized numerical control - tietokoneistettu numeerinen ohjaus), joiden ohjaukseen kuului minitietokone ja ohjelmamuisti. CNC-termin on nykyisin korvannut NC. [1]. CNC-työstökoneissa saattoi olla esimerkiksi PDP-8-minitietokone.[2]
Tarve CNC:lle syntyi 1940-luvulla, kun helikopterin roottorin lapojen koneistaminen riittävän tarkasti laskelmien mukaan ei enää onnistunut silloin käytettävissä olleilla laitteilla. Vaikka tarvittava numeerinen ohjauskoodi oli laskettu tietokoneella, se jouduttiin antamaan koneistajalle, joka käänsi syöttöruuvien kampia ohjeen mukaan, mikä oli epätarkkaa ja hidasta. Silloiset automaattiset NC-sarjatuotantokoneet oli suunniteltu ja rakennettu valmistamaan vain yhtä osaa, eivätkä ne soveltuneet kyseiseen tarkoitukseen.
1940-luvun lopulla John T. Parsonsin Parsons Corporationin kanssa tehdyn sopimuksen johdosta MIT:n Servomechanisms Laboratory aloitti kehityksen numeeriselle ohjaukselle.[3][4] Laboratoriossa kehitettiin kokeellinen numeerisesti ohjattu jyrsintäkone, joka sai käskyjä reikänauhalta.[3] Ensimmäistä toimivaa mallia esiteltiin vuonna 1952, jonka jälkeen jatkotutkimusta tehtiin Yhdysvaltain ilmavoimien tuella.[3] Myös Automatically Programmed Tool (APT) täsmäkieli kehitettiin laboratoriossa ja siitä tuli standardi tietokoneohjaukseen.[3] CNC-yläjyrsimen patenttihakemus jätettiin 1952, ja patentti myönnettiin 1958.
Suomen ensimmäinen numeerisesti ohjattu kone, avarruskone, otettiin käyttöön Valmetin lentokonetehtaalla 1962.
NC-koneita ohjataan yleisesti G-koodilla. Komentokielen kehitti Gerber Scientific Instruments valmistamiaan kynäpiirtureita varten 1960-luvulla. Moni kielen komento alkaa G-kirjaimella, mistä seurasi kielen nimi. Kielen käyttö yleistyi ja sitä laajennettiin paremmin jyrsimiin soveltuvaksi lisäämällä hallittavien akselien määrää alkuperäisestä kahdesta (X, Y). Electronic Industries Alliance standardoi G-koodin RS274D:ksi helmikuussa 1980. Harva laitevalmistaja enää noudattaa tarkalleen tätä standardia.
G-koodi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
G-koodi on matalan tason komentokieli. Monimutkaisen liikeradan ohjelmointi suoraan G-koodilla on työlästä, ja jos työkalun mallia muutetaan, pitää kirjoittaa G-koodi uudelleen. Kuitenkin pienet työkalun pituusmuutokset voidaan hoitaa mitta- ja teräkorjaimilla. G-koodin kirjoittamisen voi antaa CAM-ohjelman tehtäväksi valmistettavan kappaleen CAD-mallin ja käytettävissä olevan työkalun mittojen perusteella.
Esimerkkiohjelmia CNC-sorville[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Koodi | Toiminnon selitys |
|---|---|
| G50 s700 | Karanpyörimisnopeuden rajoitus 700 r/min |
| G95 F0.2 | työkalun syötöksi 0,2 millimetriä per kierros |
| G96 S200 | Vakiolastuamisnopeus 200 m/min - pyörimisnopeus vaihtelee |
| T0101 | valitaan työkalu 1 |
| M3 | karan moottori päälle - työkappale pyörimään |
| G0 X52.Z2. | siirretään työkalu pikaliikkeellä lähelle kappaletta |
| G1 Z0. | lähestytään kappaletta vaakasuoraan 0,2 mm/kierros |
| G1 X-2 | työstetään kappaleen pääty pystysuoralla liikkeellä |
| G0 X50.Z2. | siirrytään pikaliikkeellä halkaisijaan 50 mm |
| G1 Z-100. | työstetään vaakasuoralla liikkeellä 100 mm |
| G0 X200.Z200. | siirrytään pikaliikkeellä pois |
| M5 | Karanpysäytys |
| M30 | ohjelman lopetus - moottori seis |
Täydellinen ohjelma G70- ja G71-työkierroilla ja rouhintatyökalulla ja viimeistely-silitystyökalulla. Teräksisen aihion halkaisija on 40 mm, johon olisi tarkoitus tehdä 20 mm pitkä olake halkaisijaan 20 mm.
| Koodi | Toiminnon selitys |
|---|---|
| O1120 | ohjelmanumero |
| G00 T0101 | valitaan työkalu 1 (rouhintaterä |
| G96 S120 M3 | valitaan vakiolastuamisnopeus 120 m/min ja käynnistetään kara |
| M8 | lastuamisnestepumppu päälle |
| G00 Z0. | liikutaan Z-akselilla nollapisteeseen (pikaliikkeellä) |
| G00 X41. | liikutaan X-akselilla halkaisijaan 41 mm (pikaliikkeellä) |
| G01 X-0.5 F0.3 | liikutaan X-askelilla halkaisijaan -0,5 mm (syöttöliike, syöttö 0,3 mm/r) |
| G01 X41. Z1. | liikutaan X-akselilla halkaisijaan 41 mm ja Z-akselilla 1 mm irti |
| G71 U3. | rouhintatyökierto, lastun vahvuus 3 mm |
| G71 P10 Q11 U0.25 W0.25 F0.3 S120 | rouhintatyökierto, alkaa riviltä (P)10 ja loppuu riville (Q)11, säteensuuntainen työvara (U)0,25 mm ja pituussuntainen työvara (W)0,25 mm |
| N10 G00 X20. | työkierron liikerataa |
| G01 Z-20. | työkierron liikerataa |
| N11 G01 X41. | työkierron liikerataa |
| G28 U0.W0. M9 | terän vienti koneen X- ja Z-referenssipisteeseen ja lastuamisneste pois päältä |
| G00 T0303 | valitaan työkalu 3 (silitysterä) |
| G96 S150 M3 | valitaan vakiolastuamisnopeus 150 m/min ja käynnistetään kara |
| G00 Z1. M8 | siirrytään 1 mm irti kappaleesta (pikaliike) ja lastuamisneste päälle |
| G00 X41. | siirrytään halkaisijaan 41 mm (pikaliike) |
| G70 P10 Q11 S150 F0.15 | silitystyökierto, alkaa riviltä 10 ja loppuu riville 11 |
| G28 U0. M9 | terän vienti koneen X, 0 -pisteeseen ja lastuamisneste pois päältä |
| G28 W0. | terän vienti koneen Z, 0 -pisteeseen |
| M30 | ohjelman lopetus, ja paluu ohjelman alkuun |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- FMS
- Lastuava työstö
- Tietokoneavusteinen valmistus (CAM)
- Teollisuusrobotti
- Valmistustekniikka
- Ohjelmoitava logiikka
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sanasto Opetushallituksen NC-oppimateriaali.
- ↑ http://www.dvq.com/oldcomp/dec/pdp8m.html
- ↑ a b c d History of the MIT Servomechanisms Laboratory libraries.mit.edu. Arkistoitu . Viitattu 7.4.2022. (englanniksi)
- ↑ John T. Parsons history.computer.org. Viitattu 7.4.2022. (englanniksi)
