Pitäjäntupa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Espoon Pitäjäntupa Kirkonmäellä.

Pitäjäntupa oli pitäjän kirkon lähellä sijainnut rakennus, jossa aikoinaan pidettiin pitäjänkokoukset. Pitäjänkokous oli pitäjänmiesten itsehallinnollinen toimielin, jota johti kirkkoherra sen päättäessä lähinnä paikkakunnan taloudenhoitoon liittyvistä asioista. Myöhemmin pitäjäntupien tilalle tulivat kunnantalot.[1]

Esimerkiksi Espoossa Muuralan pappilan luona sijaitseva Espoon vanha Pitäjäntupa on nykyisin Espoon tuomiokirkkoseurakunnan omistuksessa ja käytössä juhlatilana.[2] Eteläsavolaisen Hirvensalmen kunnan pitäjäntupa toimi puolestaan myöhemmin kunnantalona ja on nykyään Pitäjäntupa-museona.[3] Heinäveden pitäjäntupa on toiminut kuntakokousten pitopaikan lisäksi esimerkiksi putkana, Säästöpankin toimitalona, ja kansalaiskouluna.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusanat pitäjäntupa ja pitäjänkokous.
  2. Espoon kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 19.2.2018.
  3. Pitäjäntupa museo etelasavonmuseot.fi. Viitattu 22.8.2020.