Pistis Sofia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pistis Sofia (kreikkaa: "Usko viisaus") on laajin säilynyt gnostilainen kirjoitus. Siitä on säilynyt viisi koptinkielistä kopiota, jotka tutkijat ovat ajoittaneet noin vuosiin 250-300. Kirjoitus on osa ns. Askewin koodeksia, jonka British Museum osti vuonna 1785.

Pistis Sofia kertoo ylösnousseen Jeesuksen opetuksista oppilailleen, joihin lukeutuvat muun muassa Magdalan Maria, Maria, Jeesuksen äiti sekä Martta. Kirjoitus kertoo muun muassa taivaan monimutkaisesta rakenteesta ja hierarkioista. Kirjoituksen mukaan Jeesus opetti oppilaitaan yksitoista vuotta ylösnousemuksena jälkeen, ja pystyi tuona aikana opettamaan heille ensimmäisen tason mysteerit.

Kirjoitus käsittää kuusi kirjaa, yhteensä 148 lukua, ja on pisin tunnettu gnostilainen teksti. Se alkaa vertauksella, joka kertoo rinnakkaisesti Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, ja kuvaa sielun alaslaskeutumista ja ylösnousemista. Tämän jälkeen kuvataan gnostilaisen kosmologian tärkeitä hahmoja. Lopulta kirjoitus luettelee 32 lihallista himoa, jotka ihmisen on voitettava ennen kuin pelastus on mahdollista.

Kirjoituksen nimi Pistis Sofia on salaperäinen, ja se voitaisiin kääntää "Uskon viisaudeksi", "Viisaudeksi uskossa" tai "Uskoksi viisaudessa". Gnostilaisen mytologian kontekstin huomioon ottaen oikeampi käännös saattaisi olla "Sofian usko", koska gnostilaisille Sofia oli naispuolinen jumalhahmo, ei pelkästään sana 'viisaudelle'.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Legge, Francis: Forerunners and Rivals of Christianity, From 330 B.C. to 330 A.D. (1914), reprinted in two volumes bound as one, University Books New York, 1964. LC Catalog 64-24125.
  • Mead, G. R. S. (1921) Pistis Sophia.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pistis Sofia. Gnostilainen käsikirjoitus 300-luvulta. Toim. Seppo Aalto ja Jouni Marjanen. Suomentanut Kalervo Mielty. Helsinki: AATMA, 2013. ISBN 978-951-8995-15-2.
  • Pistis sophia: Otteita gnostilaisista kirjoituksista, ennen kaikkea ”Vapahtajan kirjoista” 3:nnelta vuosisadalta j.Kr.. Suomennos G. R. S. Meadin englantilaisen käännöksen uuden korjatun painoksen mukaan. Suomentanut Annikki Reijonen. Maailman pyhät kirjat 4. Helsinki: Mystica, 1927.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]