Piiru

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kulmamittaa. Puutavarasta kertoo artikkeli piiru (puutavara).

Piiru on yhteisnimitys muutamalle kulman mittayksikölle. Sellaisia ovat:

  • nykyään lähinnä historiallinen kompassipiiru ja
  • etupäässä tykistössä ja maastokartoissa käytössä oleva piiru.

Kompassipiiru[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kompassiruusu portugalilaisen kartoittajan Pedro Reinelin merikartassa vuodelta 1504. Tässä ympyrä on jaettu 32 kompassipiiruun.

Kompassipiiru on 1/32 täysympyrästä eli 11,25°.[1] Kompassipiiru saadaan, kun kompassiruusun pää- ja väli-ilmansuuntien väliset kulmat puolitetaan vielä kahdesti. Kompassipiirun jälki näkyy vielä meriteiden säännöissä määritettyjen alusten kulkuvalojen näkymäsektoreissa sekä näistä johdetuissa ilma-alusten valosäädöksissä. Esimerkiksi aluksen vihreä sivuvalo on määritetty näkymään sektorissa, joka on suoraan keulasta aina oikealle 22,5° aluksen poikkiviivan perän puolelle. Tämä 22,5° on tasan kaksi piirua ja koko vihreän valon sektori (112,5°) on siis 10 piirua. Kun punaisen vasemman kulkuvalon sektori on samat 10 piirua jää valkoisen perävalon sektoriksi 12 piirua (135°).

Tykistön piiru[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tykistön piiru (tunnus ¨v) on alun perin tykistön tulenjohtoa varten kehitetty kulmamitta. Alkuperäisen määritelmän mukaan piiru on "sellaisen tasakylkisen kolmion huippukulma, jonka kanta on 1 metri ja kyljet 1 kilometri".[1] Näin määriteltynä piiru on käytännöllisesti katsoen yhtä suuri kuin yksi milliradiaani. (Tarkkaan ottaen se on milliradiaania, mutta koska näin pienten kulmien sini poikkeaa radiaaneina mitatusta kulmasta häviävän vähän, voidaan piiru ja milliradiaani käytännössä samastaa.) Joskus määritelmä esitetäänkin myös muodossa "yhtä piirua vastaava ympyrän kaaren pituus on tuhannesosa ympyrän säteestä", missä tapauksessa piiru on tarkalleen yksi milliradiaani. Näin ollen kierros eli täysi kulma on 2 π eli noin 6283 piirua.

Käytännössä edellä esitetyn määritelmän mukaisen piirun sijasta käytetään kuitenkin likipitäen saman suuruista yksikköä, jota myös sanotaan piiruksi, mutta joka on määritelty jonakin täyden kulman murto-osana.[1]

Käytössä on tai on ollut ainakin täysympyrän (360°) jakaminen

Näin ollen Suomessa käytössä oleva piiru on tasan 0,06 astetta.[1] eli 3,6 kulmaminuuttia.[3]

Piiruasteikko on usein merkitty sotilaskäytössä olevien tähystysvälineiden näkökenttään. Esimerkiksi kiikarissa, tähtäinkaukoputkessa tai haarakaukoputkessa olevan piiruasteikon avulla voidaan piirukolmiota hyväksi käyttäen laskea etäisyys kohteeseen, jonka korkeus tai pituus tunnetaan tai laskea kohteen koko, jos sen etäisyys tunnetaan. Jos tiedossa on kohteen koko ja etäisyys, voidaan laskea sen kulmaläpimitta piiruissa. Koska piiru on ainakin likipitäen milliradiaanin suuruinen, on kohteen kulmaläpimitta piiruina likipitäen yhtä suuri kuin sen pituus metreinä jaettuna sen etäisyydellä kilometreinä. Tämä ilmaistaan usein muistisääntönä, josta käytetään nimitystä tykkimiehen kolmio:

tai

.

Kun tästä "kolmiosta" peitetään näkyvistä sen suureen yksikkö, jota ei tunneta, jäljelle jääneiden suureiden yksiköt ja niiden välissä oleva kertomerkki tai jakoviiva osoittavat, miten kolmas lasketaan.[2] Esimerkiksi jos kohteen etäisyys on tuntematon, peitetään sen yksikkö (km), jolloin näkyviin jää:

mikä osoittaa, että etäisyys lasketaan jakamalla kohteen metreinä ilmaistu läpimitta sen piiruina ilmaistulla kulmaläpimitalla.

Piirujakoinen marssikompassi, jossa ympyrä on jaettu 6000 piiruun

Myös suomalaisissa marssikompasseissa ympyrä on jaettu 6000 piiruun.[3]

Piirua käytetään myös maastokartoissa, joissa maan magneettikentän poikkeama maantieteellisestä pohjoissuunnasta eli eranto kartassa näkyvällä alueella on ilmaistu piiruina.

Vertauskuvallisena ilmaisuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirua käytetään myös vertauskuvallisesti (piirun verran = hieman).

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kulma Mittayksiköt. Viitattu 13.5.2019.
  2. a b Oppeja tarkka-ammunnasta: Tähtäinoptiikan valmistelu TA-toimintaan oppejatarkka-ammunnasta.blogspot.com. 9.7.2015. Viitattu 13.5.2019.
  3. a b ”Piiru”, Otavan iso Fokus, 5. osa (Mn–Qv), s. 3158. Otava, 1973. ISBN 951-1-01070-0.