Piikkisilmä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Piikkisilmä
Pangio kuhlii.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Alalahko: Cobitoidea
Heimo: Piikkinuoliaiset Cobitidae
Alaheimo: Cobitinae
Suku: Piikkisilmät Pangio
Laji: kuhlii
Kaksiosainen nimi
Pangio kuhlii
(Valenciennes, 1846)
Katso myös
 Commons-logo.svg Piikkisilmä Commonsissa

Piikkisilmä (Pangio kuhlii) on Kaakkois-Aasian joissa ja järvissä tavattava noin 10 cm:n pituinen pitkulainen kala, joka on saanut nimensä pienistä silmien alla olevista piikeistä, jotka voi tarvittaessa kääntää ulospäin. Se on suosittu akvaariokala samoin kuin sukulaisensa siaminpiikkisilmä (Pangio myersi).

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piikkisilmä on noin 10 cm:n pituinen matomainen kala. Sukupuolierot ovat lähes olemattomat, mutta terve täysikasvuinen naaras on koirasta pulskempi.

Kalan vartalossa on 6-10 epäsäännöllistä tummanruskeaa raitaa.[1] Juovat eivät jatku yhtenäiinä kalan mahan alta.[2]

Alkuperä ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piikkisilmä on kotoisin Kaakkois-Aasian joista ja järvistä. Alkuperäinen Pangio kuhlii määritettiin Javan saarelta ja sai nimensä Heinrich Kuhlin mukaan. Pangio-suvusta on nyttemmin määritetty neljä lajiryhmää. Kuhlii-ryhmän lajeja on vaikea erottaa toisistaan, ja luultavasti useimmat piikkisilmän (jota kutsutaan myös aitopiikkilmäksi) nimellä akvaarioihin myydyt kalat ovat olleet aaltopiikkisilmiä Pangio semicincta.[2]

Käyttäytyminen ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piikkisilmät ovat hämäräaktiivisia. Ne piilottelevat päivisin mielellään esimerkiksi kasvien lomassa ja juurakoiden alla. Siksi niille tulee akvaariossa varata sopivia piilopaikkoja, kuten kivien välisiä koloja tai kumolleen kaadettuja ruukkuja. Ne voivat myös kaivautua pohjahiekkaan, mutta eivät viihdy karkeassa sorassa. Ne ovat sosiaalisia kaloja ja siksi niitä pitäisi aina hankkia kerralla useampia. Piikkisilmälajeja on monia: jotkin ovat pystyraidallisia, toiset yksivärisen ruskeita.

Piikkisilmät kutevat pinnassa, josta vihertävät mätimunat laskeutuvat kasvien joukkoon. Lisääntyminen on akvaario-oloissa harvinaista, mutta toisaalta kalat ovat pitkäikäisiä, ne voivat viihtyä akvaariohoidokkina 5-10 vuotta.

Vesiolot ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piikkisilmät pitävät lämpimästä (24–30-asteisesta) ja pehmeästä vedestä, jonka pH on 6,0–7,0. Uimatilaa tulisi olla ainakin 80 litraa. Piikkisilmät syövät luonnossa muun muassa levää ja raatoja. Akvaario-oloissa niitä voidaan ruokkia esimerkiksi spirulina-tableteilla ja katkarapupelleteillä; myös pohjaan pudonneet ruokahiutaleet kelpaavat.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pangio kuhlii (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  2. a b Emma Turner: Keeping Kuhli and other eel loaches in the aquarium Practical Fishkeeping. 2016. Viitattu 16.7.2017.