Pieter Sjoerds Gerbrandy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pieter Sjoerds Gerbrandy
Alankomaiden pääministeri
3. syyskuuta 1940 – 24. kesäkuuta 1945
Monarkki Vilhelmiina
Edeltäjä Dirk Jan de Geer
Seuraaja Willem Schermerhorn
Henkilötiedot
Syntynyt13. huhtikuuta 1885
Kuollut7. syyskuuta 1961 (76 vuotta)
Ammatti juristi

Pieter Sjoerds Gerbrandy (13. huhtikuuta 18857. syyskuuta 1961) oli hollantilainen oikeustieteilijä ja poliitikko. Hän johti Alankomaiden pakolaishallitusta toisen maailmansodan aikana (1940–1945).[1]

Gerbrandy suoritti oikeustieteen tutkinnon Amsterdamissa 1911, toimi juristina ja oikeustieteen professorina. Hän nousi maansa oikeusministeriksi vuonna 1939 ja pakeni kuningasperheen ja muun hallituksen kanssa natsimiehitystä Lontooseen 1. toukokuuta 1940. Saman vuoden syyskuussa Gerbrandy nimitettiin pääministeriksi ja puolustusvoimien ylipäälliköksi. Hän pysyi yhteyksissä vastarintaliikkeeseen ja loi suhteita liittoutuneisiin. Hän suostutteli vuonna 1945 liittoutuneet pudottamaan lentokoneista ruokaa nälänhädästä kärsineeseen Länsi-Hollantiin. Alankomaiden vapautuksen jälkeen Gerbrandy erosi pääministerin tehtävästä mutta jatkoi vielä politiikassa kansanedustajana vuosina 1948–1958.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pieter Sjoerds Gerbrandy Encyclopaedia Britannica. Viitattu 13.2.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]