Persianpöllönen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Persianpöllönen
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Pöllöt Strigidae
Suku: Pöllöset Otus
Laji: brucei
Kaksiosainen nimi

Otus brucei
Allan Octavian Hume, 1873

Katso myös

  Persianpöllönen Wikispeciesissä
  Persianpöllönen Commonsissa

Persianpöllönen (Otus brucei) on pienikokoinen pöllö, jolla on sarvimaiset höyhentupsut päälaella. Lajin nimesi Allan Octavian Hume 1873.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 20–21 cm, siivenkärkien väli on 54–64 cm ja paino 100 gramman molemmin puolin. Höyhenpuvultaan ja kooltaan muistuttaa suuresti paljon yleisempää kyläpöllöstä, josta sen voi erottaa harmaamman ja heikommin tummaviiruisen yleisvärityksen sekä vaaleamman naaman perusteella. Sen puvussa ei koskaan esiinny punaruskeaa väritystä. Sukupuolet ovat samanvärisiä mutta naaras on hieman kookkaampi. Koiraan soidinääni on pehmeä, hidas puputus.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laikuttainen esiintyminen kattaa Lähi-idän Siinain niemimaalta ja Israelista Arabian niemimaalle, Persian, Pakistanin ja Keski-Aasian. Lajista tunnetaan 4 alalajia: nimialalaji brucei (Keski-Aasian pohjoisosat), semenowi (Keski-Aasian itäosat), obsoletus (Turkmenistan ja Uzbekistan) sekä exiguus (Siinailta Pakistaniin). Lajin kanta on elinvoimainen. Se voi olla paikallisesti runsas mutta toisin paikoin vähentynyt. Lajia ei ole tavattu Suomessa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valoisat lehtimetsät ja pensaikot, puistot ja asutusten ja viljelysten metsiköt.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Otus brucei

Pesintä huhti-toukokuussa. Pesä on tavallisesti puunkolossa, pöntössä, rakennuksessa, jyrkän törmän kolossa tai vanhassa harakanpesässä. Munia on yleensä 4 tai 5. Naaras hautoo noin 4 viikkoa. Haudonta alkaa tavallisesti heti ensimmäisen munan ilmestyttyä, joten poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti. Molemmat emot ruokkivat poikasia, jotka jättävät pesän noin 26 päivän ikäisinä ja oppivat lentämään muutamia päiviä myöhemmin.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääasiassa hyönteiset mutta myös pikkujyrsijät, linnut ja liskot. Saalistaa sekä lennosta että maasta tai oksalta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Otus brucei IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.5.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.