Pentlandiitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pentlandiitti
PentlanditeUSGOV.jpg
Luokka sulfidimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava (Fe,Ni)9S8
Molekyylipaino 771,94 g/mol
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri pronssinruskehtava
Asu yleensä massamainen
Kidejärjestelmä kuutiollinen
Lohkeavuus ei
Murros simpukkamainen
Taottavuus murenee taottaessa
Kovuus Mohsin asteikolla 3,5–4
Ominaispaino 4,6–5
Tiheys 4,6–5 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Optiset ominaisuudet isotrooppinen
Kiilto metallikiilto
Viiru vaalean- tai pronssinruskehtava
Läpinäkyvyys läpinäkymätön
Lähteet

[1][2][3]

Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Pentlandiitti Commonsissa

Pentlandiitti ((Fe,Ni)9S8) on rautanikkelisulfidi ja tärkeä nikkelimalmimineraali. Sen raudan ja nikkelin suhde on noin 1:1. Näiden lisäksi pentlandiitti sisältää usein pieniä määriä kobolttia. Pentlandiitti on nimetty irlantilaisen luonnontieteilijän Joseph Barclay Pentlandin (1797–1873) mukaan, joka löysi mineraalin Kanadan Sudburystä.[1] Se on muodostunut syväkivissä korkeassa lämpötilassa[3].

Pentlandiitin kidejärjestelmä on kuutiollinen, mutta se esiintyy useimmiten massamaisina tai rakeisina aggregaatteina. Sen kovuus on 3,5–4 Mohsin asteikolla, ja se on väriltään pronssinrusehtava. Pentlandiitin kiilto on metallinen, eikä sillä ole havaittavaa lohkeavuutta. Sen murros on simpukkamainen ja rosoinen.[1]

Pentlandiitti esiintyy usein yhteenkasvettuneena magneettikiisun kanssa. Nämä kaksi samankaltaista mineraalia on mahdollista erottaa toisistaan magneettisuuden perusteella: magneettikiisu on vähintään heikosti magneettinen, kun taas pentlandiitti ei ole lainkaan magneettinen.[1] Pentlandiittia on myös yleisesti rautameteoriiteissa[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Mindat.org
  2. Webmineral.com
  3. a b c Adrian Jones: Kivet, s. 34. Suomentanut Marjatta Koivisto. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31579-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]