Pellervon taloustutkimus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pellervon taloustutkimus PTT
Perustettu 1979
Toimitusjohtaja Markus Lahtinen
Kotisivu www.ptt.fi

Pellervon taloustutkimus (lyh. PTT, helmikuuhun 2010 saakka Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos) on suomalainen taloustieteellistä tutkimusta harjoittava yleishyödyllinen laitos. PTT:n perustivat Pellervo-Seura ja Maataloustuottajain Keskusliitto vuonna 1979. PTT:n toiminnan tarkoituksena on kansantalouden tasapainoisen kehityksen edistäminen, johon kuuluvat julkisen talouden ja talouspolitiikan kysymykset, sekä näihin liittyvä politiikkaohjaus[1] .

Keskeisiä laitoksen tutkimukselle ovat alueiden hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden, yrittäjyyden, omistajuuden ja rahoituksen sekä maa- ja elintarviketalouden ja metsäsektorin toimintaedellytyksiä koskevat kysymykset[2].

Toiminnaltaan PTT muistuttaa muita suomalaisia taloustutkimuslaitoksia, kuten Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:a ja Palkansaajien tutkimuslaitosta PT:tä.

Tutkimus- ja ennustetoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PTT:ssä työskentelee runsaat 20 ekonomistia ja tutkijaa kolmessa tutkimusryhmässä: kansantalouden tutkimusryhmä, maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmä ja metsä- ja ympäristötalouden tutkimusryhmä [3].

Ryhmien tutkimusjohtajat ovat

  • Kansantalous – KTT, dosentti Olli-Pekka Ruuskanen
  • Maa- ja elintarviketalous – VTT Hanna Karikallio (vt.)
  • Metsä- ja ympäristötalous – M.Sc. Paula Horne

Tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja on KTT Markus Lahtinen, joka valittiin tehtävään syksyllä 2020 ja aloitti joulukuun alussa[4]. Edellinen toimitusjohtaja oli KTT, professori Iiro Jussila, joka aloitti tehtävässä 1.1.2016. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on MTK:n 1. puheenjohtaja Juha Marttila[5].

PTT:n tutkimuksen pääteemat ovat alueiden kehitys ja globalisaatio, asuminen, metsä, ruoka ja hyvinvointi. Se julkaisee vuosittain 10–15 tutkimusraporttia ja muuta julkaisua. Vuonna 2019 julkaistut tutkimukset ovat käsitelleet muun muassa asumispreferenssejä[6] , pienten asuntojen lisärakentamisen vaikutuksia[7], maatalouden rahoitusta[8], paikallista sopimista teknologiateollisuudessa[9] ja Suomen elintarvikkeiden kauppataseen kehitystä[10].

PTT:llä on kolme eri julkaisusarjaa: PTT raportteja, PTT työpapereita ja PTT julkaisuja. Näiden lisäksi laitoksen tutkijat julkaisevat tutkimuksia muun muassa vertaisarvioituina tutkimusartikkeleina[11], policy briefeinä[12] ja muiden toimijoiden julkaisusarjoissa kuten esimerkiksi valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sarjassa (VNTEAS)[13].

Tutkimuslaitos julkaisee vuosittain seitsemän lyhyen aikavälin talousennustetta. Tammikuussa julkaistaan alueellinen asuntomarkkinaennuste, jossa tarkastellaan vuokrien ja asuntojen hintojen kehitystä. Lisäksi kahdesti vuodessa syksyisin ja keväisin julkistetaan kansantalouden, maa- ja elintarviketalouden sekä metsäalan ennusteet[14].

PTT on palkittu 2010-luvulla kolmesti Suomen tarkimpana talousennustajana Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun vuotuisessa arvioinnissa, viimeksi vuonna 2018[15]. Laitoksen ennustepäällikkö on YTM Janne Huovari[16].

Tutkimuksen lisäksi PTT harjoittaa talouden asiantuntijatoimintaa, järjestää seminaareja ja antaa vuosittain mm. useita kirjallisia ja suullisia lausuntoja lainvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon tueksi[17]. Tutkijat toimivat erikoisalansa asiantuntijoina myös mediassa. Lisäksi laitos tuottaa yleistajuista tietoa taloustutkimuksesta ja talouden toiminnasta esimerkiksi kotisivuillaan, Twitter-tilillään[18] sekä Instagramissa[19].

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimuslaitoksen vuosittainen budjetti on runsaat kaksi miljoonaa euroa. Vuonna 2018 summasta 1,3 miljoonaa koostui saadusta ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta, noin 820 000 jäsenmaksuista, ja 240 000 oli opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää yleisavustusta[20].

PTT:n jäsenistö koostuu etupäässä maa- ja elintarviketalouden sekä metsäalan yhteisöistä. Jäsenet ovat A-Tuottajat Oy, HOK-Elanto, LSO Osuuskunta, Lähitapiola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA, Metsäliitto Osuuskunta, OP Osk, Osuustoimintakeskus Pellervo ry, POP Pankkiliitto Osk, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC r.f ja Valio Oy[21].

Toimitusjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tietoa PTT:stä - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  2. Osaaminen - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  3. Henkilöstö - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  4. PTT:lle uusi toimitusjohtaja: Talouspoliittisena erityisavustajana toiminut Markus Lahtinen nousee tutkimuslaitoksen johtoon Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 13.10.2020.
  5. Hallitus - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  6. Kaupunkiseutujen asukkaiden asumispreferenssit - Miten ja missä kaupunkilaiset haluavat asua? - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  7. Pienten asuntojen osuus asuntotuotannossa ja vaikutukset asuinalueiden eriytymiseen - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  8. Maatalouden asema rahoitusmarkkinoilla - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  9. Paikallisen sopimisen hyvät käytänteet ja esteet teknologiateollisuudessa - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  10. Suomen elintarvikkeiden kauppataseen rakenne ja kehitys - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  11. Seppo Leminen, Mervi Rajahonka, Robert Wendelin, Mika Westerlund: Industrial internet of things business models in the machine-to-machine context. Industrial Marketing Management, 21.8.2019. doi:10.1016/j.indmarman.2019.08.008. ISSN 0019-8501. Artikkelin verkkoversio.
  12. Policy Brief 3/2019: Maatalouden kasvava yrityskoko edellyttää uusia rahoituslähteitä - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  13. Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi Selvitys- ja tutkimustoiminta. Viitattu 5.11.2019.
  14. Ennuste - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  15. Perttu Räisänen: PTT valittiin vuoden talousennustajaksi Kauppalehti. Viitattu 5.11.2019.
  16. Henkilöstö - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  17. Lausunnot - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  18. PTT (@PTTfi) | Twitter twitter.com. Viitattu 5.11.2019.
  19. PTT ry (@ptt_ry) • Instagram-kuvat ja -videot www.instagram.com. Viitattu 5.11.2019.
  20. Vuosikertomukset - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  21. Jäsenet - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
  22. Rantala, Risto & Pajala, Lasse (toim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2003, s. 984. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18086-X.
  23. Hämäläinen, Irja (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1994, s. 434. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7.
  24. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 1002. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  25. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 209. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  26. a b Pasi Holm lähti yllättäen PTT:stä. Helsingin Sanomat, 8.6.2015. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.6.2015.
  27. a b Professori Iiro Jussila PTT:n toimitusjohtajaksi | PTT ptt.fi. Viitattu 2.11.2015.
  28. PTT:n toimitusjohtaja vaihtuu, Iiro Jussila jättää tutkimuslaitoksen Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 13.10.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.