Peder Fredricson
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Peder Fredricson vuonna 2016. | |||
Maa:  Ruotsi
| |||
| Esteratsastus | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Tokio 2020 | joukkuekilpailu | |
 Hopeaa |
Ateena 2004 | joukkuekilpailu | |
| Hopeaa |
Rio de Janeiro 2016 | hk. kilpailu | |
| Hopeaa |
Tokio 2020 | hk. kilpailu | |
Carl Peder Fredricson (s. 30. tammikuuta 1972 Flen) on ruotsalainen kilparatsastaja.[1] Hän kilpaili aiemmin kenttäratsastuksessa mutta on menestynyt parhaiten esteratsastuksessa, jossa hän on olympiavoittaja, maailmanmestari ja Euroopan-mestari.[1][2][3]
Fredricson kilpaili olympialaisissa ensimmäisen kerran Barcelonassa 1992, jolloin hänen ratsunaan kenttäratsastuksessa oli Hilly Trip. Hän sijoittui joukkuekilpailussa 11:nneksi ja henkilökohtaisessa kilpailussa 14:nneksi. Hän palasi olympialaisiin esteratsastajana Ateenassa 2004 ja saavutti Magic Bengtsson -ratsullaan ensimmäisen olympiamitalinsa, joukkuekilpailussa hopeaa. Hän sijoittui henkilökohtaisessa kilpailussa neljänneksi. Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 hän saavutti All In -ratsullaan hopeaa henkilökohtaisessa kilpailussa ja sijoittui seitsemänneksi joukkuekilpailussa.[1]
Kesällä 2021 kilpailluissa Tokion olympialaisissa Fredricson voitti joukkuekilpailussa kultaa.[1] Henkilökohtaisen kilpailun loppukilpailussa kuusi ratsastajaa pääsi radan läpi ilman virhepisteitä ja joutui uusintaan. Myös uusinnassa kaikki kuusi välttyivät virhepisteiltä, ja Fredricson saavutti All In -ratsullaan hopeaa olemalla uusinnan toiseksi nopein hävittyään kultamitalin vieneelle Ben Maherille vain 0,17 sekunnilla.[1][4]
Fredricson voitti vuonna 2017 Göteborgissa henkilökohtaisen Euroopan-mestaruuden esteratsastuksessa.[2] Vuonna 2022 hän voitti Herningin MM-kilpailuissa joukkuekilpailun maailmanmestaruuden.[3]
Peder Fredricsonin veli Jens Fredricson ja puoliso Lisen Bratt ovat myös kilparatsastajia.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Peder Fredricson Olympedia. (englanniksi)
- ↑ a b Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 39, s. 146, 281. Urheilumuseo, 2018. ISBN 978-952-6644-12-7
- ↑ a b Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 44, s. 271. Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto, 2023. ISBN 978-952-6644-22-6
- ↑ Ben Maher secures first individual Olympic title with victory in jumping final Olympics.com. 4.8.2021. IOC. Viitattu 28.7.2024. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
