Paulat

Kaksi norjansaamelaista paulanauhaa.

Norjan saamelaisia, joilla on jaloissaan pauloja.

Paulat (pohjoissaameksi vuoddagat, koltansaameksi vuõddi, inarinsaameksi vuodduuh), myös kenkäpaulat, ovat saamenpukuihin ja ainakin Koillismaan kansallispukuihin kuuluvat nauhat, jotka kierretään nutukkaiden ja paulakenkien varsien ympärille. Nauhat kiristävät kenkien varret niin, että niiden sisään ei pääse menemään lunta. Saamelaispiireissä osa nauhoista on tarkoitettu arki- ja osa vain juhlakäyttöä varten. Juhlavampia nauhoja saatetaan kutsua myös hervapauloiksi, ja ne erottuvat arkipauloista koristeellisemmalla kuvioinnilla ja näyttävyydellä. Kenkäpaulat ovat villaa ja ne kudotaan nauhapirralla.

Saamelaisten paulat

Saamelaisia pauloja.

Eri saamelaisryhmät ovat perinteisesti tehneet keskenään erilaisia pauloja. Lasten paulat ovat kapeammat kuin aikuisten paulat, ja miesten ja naisten pauloissa on tavallisesti eroja värityksen ja kuvioinnin suhteen.

Paulat ovat kiinni kengän syrjän alaosassa olevassa nahkaraksissa eli eräänlaisessa henkselissä. Ne pauloitetaan eli kierretään paikoilleen alhaalta lähtien niin, että käärimätön osa on aina taiteltuna kourassa. Muuten nauha sotkeentuisi pukemisen aikana. Kiertämisen aikana paulanauha peittää aina osittain alemmaksi jo kierretyn nauhan. Perinteisesti saamelaiset ovat pitäneet tärkeänä, että paulat peittävät koko kengänvarren, kenkäheinät ja etteivät nauhojen päät roiku vapaina. Nauhojen huolellinen sitominen saa kantajan ja asukokonaisuuden näyttämään siistiltä.

Pauloihin on liitetty myös uskomuksia. Jos nauhan kiertämisen aikana siihen tulee itsestään solmu, tarkoittaa se sitä, että kantajalle on tulossa vieras. Umpisolmu merkitsee köyhää ja vetosolmu rikasta vierasta, kun taas solmun sijainti kauempana tai lähempänä nyörin päätä kertoo, onko vieras pitkä vai lyhyt.