Siirry sisältöön

Patrick Bamford

Wikipediasta
Patrick Bamford

Patrick Bamford vuonna 2013.
Henkilötiedot
Koko nimi Patrick James Bamford
Syntymäaika5. syyskuuta 1993 (ikä 32)
Syntymäpaikka Grantham, Englanti
Pelipaikka hyökkääjä
Pituus 185 cm
Seura
Seura Sheffield United
Pelinumero 45
Junioriseurat
2001–2011 Nottingham Forest
Seurat
Vuodet Seura O (M)
2011–2012 Nottingham Forest 2 (0)
2012–2017 Chelsea 0 (0)
2012–2013 MK Dons 37 (18)
2014 Derby County 21 (8)
2014–2015 Middlesbrough 39 (17)
2015–2016 Crystal Palace 6 (0)
2016– Norwich City 7 (0)
2016–2017 Burnley 6 (0)
2017–2018 Middlesbrough 47 (12)
2018–2025 Leeds United 192 (56)
2025– Sheffield United 10 (5)
Maajoukkue
2010 Irlanti U18 1 (0)
2010–2011 Englanti U18 2 (0)
2012 Englanti U19 2 (1)
2013–2014 Englanti U21 2 (0)
2021 Englanti 1 (0)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 13. tammikuuta 2026.
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 14. tammikuuta 2023.

Patrick James Bamford (s. 5. syyskuuta 1993 Grantham) on englantilainen jalkapalloilija, joka edustaa Englannin mestaruussarjassa pelaavaa Sheffield Unitedia. Vasenjalkainen Bamford on pelipaikaltaan hyökkääjä.[1]

Seurajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bamford on Nottingham Forestin kasvatti. Hän edusti seuran Mestaruussarjassa pelaavaa ykkösjoukkuetta vuodet 2011–2012 pelaten kaksi ottelua. Tammikuussa 2012 Bamford siirtyi Valioliigan Chelsean riveihin. Marraskuussa 2012 Bamford siirtyi lainalle Ykkösliigan Milton Keynes Donsiin, jossa hän pelasi tammikuuhun 2014 mennessä 37 ottelua tehden 18 maalia. Kevätkauden 2014 Bamford oli lainassa Mestaruussarjan Derby Countyssä. Kauden 2014–2015 Bamford oli lainassa jälleen Mestaruussarjassa, nyt Middlesbrough’ssa, jossa hän pelasi 39 ottelua tehden 17 maalia ja kauden jälkeen hänet valittiin Mestaruussarjan parhaaksi pelaajaksi.

Heinäkuussa 2015 Bamford siirtyi lainalle Valioliigan Crystal Palaceen.[1] Lainan piti kestää koko kauden ajan, mutta joulukuussa Bamford pyysi itse lainasopimuksen purkamista vähäiseksi jääneen peliajan vuoksi. Hän pelasi Crystal Palacen paidassa ainoastaan kuusi valioliigaottelua ilman maaleja.

Tammikuussa 2016 Bamford siirtyi loppukauden kattavalla lainasopimuksella Norwich Cityn riveihin. Elokuusta 2016 tammikuuhun 2017 hän pelasi lainalla Burnleyssä. Hän siirtyi tammikuussa 2017 Middlesbrough’n ja kesällä 2018 Leeds Unitediin. Leeds nousi vuonna 2020 Valioliigaan, jossa Bamford pelasi kaudella 2020–2021 joukkueensa kaikki 38 ottelua ja yhtä lukuun ottamatta avauskokoonpanossa ja teki niissä 17 maalia, millä hän oli koko liigan maalintekijätilastossa neljännellä sijalla. Seuraavalla kaudella hän kärsi loukkaantumisista, ja pelasi vain yhdeksän liigaottelua, ja teki kaksi maalia. Kaudella 2022–2023 hän viimeisteli neljä maalia pelaamissaan 28 valioliigaottelussa. Seuraavalla kaudella hän pelasi Mestaruussarjassa 33 ottelua ja teki kahdeksan maalia. Kaudella 2024–2025 hän pelasi 17 sarjaottelua ilman maaleja.[1] Elokuun lopussa 2025 Bamford ja Leeds purkivat sopimuksensa yhteisymmärryksessä.[2]

Marraskuussa 2025 Bamford allekirjoitti 1,5 kuukauden mittaisen sopimuksen Sheffield Unitedin kanssa.[3] Hän pelasi pätkäsopimuksen aikana Mestaruussarjassa 10 ottelua, joissa hän teki viisi maalia.[1] Tammikuussa 2026 Bamford allekirjoitti Sheffield Unitedin kanssa kesään 2027 asti ulottuvan jatkosopimuksen.[4]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bamford edusti Irlannin alle 18-vuotiaiden maajoukkuetta vuonna 2010. Hän sai tähän mahdollisuuden isovanhempansa, joka on syntynyt Irlannissa, kautta. Bamford on kuitenkin edustanut Englantia alle 18-, alle 19- ja alle 21-vuotiaissa. Hän pelasi Englannin A-maajoukkueessa toistaiseksi ainoan ottelunsa syyskuussa 2021 MM-karsinnassa Andorraa vastaan[1].

Bamford oli erittäin lahjakas. Koulussa hänelle tarjottiin jopa stipendiä arvostettuun yhdysvaltalaiseen Harvardin yliopistoon, mutta hän kieltäytyi, sillä hän halusi panostaa jalkapallouraansa.[5] Bamford osaa soittaa myös pianoa, viulua ja saksofonia.[5]

Henkilökohtainen