Pasianssi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tietokoneella pelattava Klondike-pasianssi Linux-ympäristössä.
Yhdysvaltalainen nainen pelaa pasianssia. Valokuva noin vuodelta 1910.

Pasianssit ovat yksin pelattavia korttipelejä, joissa korttipakasta otetaan kortti kerrallaan ja yritetään koota ne tietyllä tavoin. Kun tämä on onnistunut, peli on ”mennyt läpi”.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelin suomenkielinen nimi tulee sen ranskankielisestä nimestä patience [pasjɑ̃s], joka tarkoittaa kärsivällisyyttä. Pelin alkuperä ei kuitenkaan ole ranskalainen, mutta se tuli suosituksi Ranskassa 1800-luvun alkupuoliskolla. Kirjallisuudessa pasianssiin on viitattu jo 1700-luvulla, mutta peli lienee tätä huomattavasti vanhempi.

Pasiansseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehkä yleisin pasianssipeli on Klondike-pasianssi. Siinä tarkoituksena on järjestää kortit maittain ja suuruusjärjestykseen. Toinen varsinkin tietokonepelinä suosittu pasianssi on Spider.

Pasiansseista on tehty myös runsaasti tietokonepelejä, kuten Microsoft Windowsin oletuspasianssit, PySol tai useiden Linux-jakeluiden mukana tuleva AisleRiot.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iso sivistyssanakirja, WSOY 2008, s. 241.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kurki-Suonio, Ilmo (toim.): Pasianssit. Helsingissä: Otava, 2003. ISBN 951-1-19446-1.
  • Lyncker, Ursula von: Suuri pasianssikirja: 111 kiinnostavaa peliä aloittelijoille ja kokeneemmille pelaajille. (Patiencen: Die 111 interessantesten Auslagen, 1985.) Toimittanut Anni Pathenschneider. Suomentanut Raimo Salminen. Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 951-0-17556-0.
  • Marjomaa, Aimo: Pasianssia pelaamaan. Tampere: Pilot-kustannus, 2005. ISBN 952-464-383-9.
  • Omasta, Vojtěch: Suuri pasianssikirja. (Patience neue und alte Spiele, 1985.). Suomentanut Raija Solatie. Östersundom: Kirjalito, 1987. ISBN 951-28-1665-2.
  • Sandgren, Tore & Alanko, Marja-Liisa: Pelataan korttia: 66 pasianssia. Helsinki: WSOY, 1988. ISBN 951-0-14870-9.
  • Schenkmanis, Ingalill & Schenkmanis, Ulf & Gissy, Peter: Korttipelit ja pasianssit. (64 kortspel, 1982.). Suomentanut Anja Aatola ja Eero Mänttäri. Hämeenlinna: Karisto, 1992. ISBN 951-23-3147-0.
  • Sosna, Heinz: 24 uutta pasianssia. (Neue Patiencen, 1987.). Suomentanut Raimo Salminen. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15786-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä korttipeleihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.