Pasianssi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tietokoneella pelattava Klondike-pasianssi Linux-ympäristössä.
Yhdysvaltalainen nainen pelaa pasianssia. Valokuva noin vuodelta 1910.

Pasianssi on yksin pelattavien korttipelien yleisnimi.[1] Pasiansseihin kuuluu erilaisia pelejä, jotka voivat poiketa toisistaan hyvinkin suuresti.

Ranskassa pelejä kutsutaan nimellä patience, joka tarkoittaa kärsivällisyyttä ja josta suomenkielinen nimi on johdettu. Englanninkielisissä maissa kaikenlaisista yksin pelattavista peleistä käytetään sanaa solitaire (yksinäisyys), joka Yhdysvalloissa käsittää myös pasianssin. Britanniassa sen sijaan nimenomaan korteilla pelattavia yksinpelejä kutsutaan nimellä patience.lähde?

Joskus pasianssilla tarkoitetaan luultavasti yleisintä pasianssipeliä, Klondikea, josta on tehty joidenkin muiden ohella myös useamman pelaajan versioita. Pelissä tarkoituksena on ”järjestää” kortit tiettyyn järjestykseen maittain ja suuruusjärjestykseen.

Toinen varsinkin tietokonepelinä suosittu pasianssi on Spider.

Pasiansseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pasiansseista on tehty myös runsaasti tietokonepelejä, kuten Microsoft Windowsin oletuspasianssit, PySol tai useiden Linux-jakeluiden mukana tuleva AisleRiot.

Pelin historiaa ja terminologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pasianssi pelinä kiteytyy sen englanninkieliseen nimeen 'patience', joka tarkoittaa kärsivällisyyttä. Suomen kielen vähemmän looginen nimitys 'pasianssi' ei siis juurikaan sisällä samalla tavalla historian havinaa, eikä nimestä ole juurikaan pääteltävissä se, että peleissä on tarkoitus koetella kärsivällisyyttä ja älyäkin, usein yksin pelatessa. [2]

Merkityksiä huomannee myös muualla pasianssipelien terminologiassa ja saattaa hoksata, että nimi 'solitaire' tulee ranskan kielestä ja tarkoittaa yksinäisyyttä, mistä onkin helppo tehdä johtopäätös pelin luonteesta yksinpelinä. Valheellisesti tämän pelin syntyperää on helppo kuvitella ranskalaiseksi, kun todellisuudessa peliin viehättyneinä he vain omivat pelin 1800-luvun alkupuoliskolla. Kirjallisuudessa pasianssiin on viitattu jo 1700-luvulla, mutta peli lienee tätä huomattavasti vanhempi. [2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.

2. Pasianssi.Pasianssi.com. Suomalainen peli- ja tietosivusto.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kurki-Suonio, Ilmo (toim.): Pasianssit. Helsingissä: Otava, 2003. ISBN 951-1-19446-1.
  • Lyncker, Ursula von: Suuri pasianssikirja: 111 kiinnostavaa peliä aloittelijoille ja kokeneemmille pelaajille. (Patiencen: Die 111 interessantesten Auslagen, 1985.) Toimittanut Anni Pathenschneider. Suomentanut Raimo Salminen. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1992. ISBN 951-0-17556-0.
  • Marjomaa, Aimo: Pasianssia pelaamaan. Tampere: Pilot-kustannus, 2005. ISBN 952-464-383-9.
  • Omasta, Vojtěch: Suuri pasianssikirja. (Patience neue und alte Spiele, 1985.). Suomentanut Raija Solatie. Östersundom: Kirjalito, 1987. ISBN 951-28-1665-2.
  • Sandgren, Tore & Alanko, Marja-Liisa: Pelataan korttia: 66 pasianssia. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1988. ISBN 951-0-14870-9.
  • Schenkmanis, Ingalill & Schenkmanis, Ulf & Gissy, Peter: Korttipelit ja pasianssit. (64 kortspel, 1982.). Suomentanut Anja Aatola ja Eero Mänttäri. Hämeenlinna: Karisto, 1992. ISBN 951-23-3147-0.
  • Sosna, Heinz: 24 uutta pasianssia. (Neue Patiencen, 1987.). Suomentanut Raimo Salminen. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15786-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.