Pantern
| Pantern | |
|---|---|
 Pantern vuonna 2022. |
|
| Osoite | Kaskenkatu 2, Turku |
| Valmistumisvuosi | 1910, uudisosa 1939 |
| Suunnittelija | Frithiof Strandell, Bertel Jung (uudisosa) |
| Omistaja | Yksityisomistuksessa |
| Käyttäjä | Bostadsaktiebolgat Pantern |
| Tyylisuunta | Jugend |
 |
|
Pantern on vuonna 1910 jyrkkään rinteeseen valmistunut jugend-tyylinen asuinrakennus Turun II kaupunginosassa, Vartiovuorenmäen kupeessa. Frithiof Strandellin suunnitteleman rakennuksen nimi Pantern (pantteri) tulee C. L. Engelin piirtämän Turun asemakaavan korttelinnimestä.[1]
Tontin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaskenmäellä on toiminut Pyhän Olavin dominikaanikonventti 1200-luvulta alkaen. Luostari toimi kaupungissa 280 vuotta, ja osa sen tiloista sijaitsee nykyisen Panternin alla. Alueella sijainnut luostarin hautausmaa paljastui rakennuksen lisäosan, eli niin sanotun Uuden Panternin perustuksia kaivettaessa vuonna 1939. 1700-luvulla nykyisen Panternin tienoilla asuivat humalatarhanrenki, muurarimestari, porvari, proomurenki ja kellonsoittaja. Maistraatti kävi jatkuvaa kamppailua sekä puhtaanapidon että paloturvallisuuden puolesta alueen savupirttejä, käymälöitä ja avonaisia viemäreitä sekä kotieläinten jättämiä lantakasoja vastaan.[2]
Panternin suunnittelu ja rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Massiivisen 5-kerroksisen Panternin tieltä purettiin pois Pehr Johan Gylichin piirtämä puutalo. Strandell sai uuden talon piirustukset valmiiksi keväällä 1909 ja talo valmistui seuraavana vuonna.[3]
Julkisivut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Panternin julkisivut ovat sekä Kaskenkadun että Vartiovuorenpuiston suuntaan. Pantern jatkaa läheisen Strandellin suunnitteleman Hjortenin tematiikkaa. Kummassakin rakennuksessa Strandell on käyttänyt torneissa epäsymmetrista sijoittelua, mikä pehmentää niiden massiivista ilmettä. Eri materiaaleista tehdyt rappaukset rytmittävät rakennuksen julkisivua. Kaskenkadun ja Dominikaanipolun kulmaus on pyöristetty. Rakennuksen ovet ja ikkunapuitteet on tehty tammesta. Panternin lasimaalaukset ja julkisivun pantterikuviot ovat kuvataiteilija Willy Baerin työtä. Baer teki maalaukset myös esimerkiksi Hjorteniin.[1]
Sisätilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennukseen tehtiin pääasiassa suuria asuntoja. Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa oli neljä liikehuoneistoa ja muutamia pienempiä asuntoja sisäpihan puolella. Toisessa kerroksessa oli seitsemän huoneen ja keittiön ja yksi kolmen huoneen ja keittiön asunto. Ylemmissä kerroksissa oli kussakin neljä huoneistoa: kolmen huoneen ja keittiön, neljän huoneen ja keittiön, viiden huoneen ja keittiön sekä seitsemän huoneen ja keittiön asunnot. Kaikkein suurimmat huoneistot olivat B-portaan kulmahuoneistot. B-portaaseen tehtiin myös tilavaraus mahdollisesti myöhemmin rakennettavalle hissille. Asuinhuoneet varustettiin kaakeliuuneilla, mutta talon kellariin tehtiin jo varaus tulevaa pannuhuonetta varten.[4]
Asuntojen salit, herrainhuoneet ja makuuhuoneet sijoitettiin kadun ja puiston puoleisille seinille. Ikkunalliset eteishallit, pääosa ruokasaleista, keittiöt ja palvelijanhuoneet sekä kaikki talon portaikot sijoitettiin sisäpihan puolelle. Strandell pyrki välttämään pohjakaavassa ikkunattomia tiloja. Rakennukseen tehtiin kolme pääportaikkoa ja kaksi keittiöportaikkoa palvelusväkeä varten. Puiston puolella olevaa A-porrasta varten tehtiin kolme metriä leveä kulkutie kaupungin maalle.[4]
Laajennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1939 korttelin Hämeenkadun puoleiseen reunaan on rakennettu asunto-osakeyhtiön uudempi osa, eli niin sanottu Uusi Pantern. Sen suunnitteli arkkitehti Bertel Jung. Terastirapattu suuri rakennus on Turun näkyvin helsinkiläisen 1930-luvun klassismin ja funktionalismin traditionalistisen välimuodon edustaja.[1]
Talon asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennuksessa toimivia yrityksiä olivat vuonna 1914 asioimis-, kirjoituskone- ja tukkuliike Uno von Troil, höyrylaivatoimisto Otto R. Wrede, Suomen merimieseläkelaitoksen konttori ja räätäli J. O. Haapasalo.[4]
Vuonna 2012 Helsingin Sanomat nosti julkisuuteen tiedon Veritas Eläkevakuutuksen hallituksen puheenjohtaja Kjell Sundströmin asumisjärjestelyistä Panternissa. Asumisjärjestely muodostui ketjusta, jossa Sundström vuokrasi Panternista 186 neliön huoneistoa yleishyödylliseltä ja verovapaalta Åbo Akademin säätiöltä, joka taas vuokrasi asunnon eläkevakuutusyhtiö Veritakselta. Sundström toimi samanaikaisesti myös Åbo Akademin säätiön toimitusjohtaja. Työeläkevaroja sijoittava Veritas oli peitellyt asumisjärjestelyjä julkisuudelta.[5] Myöhemmin selvisi, että Sundström oli maksanut asunnosta vuokraa vain verotusarvon verran.[6]
Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laaksonen, Hannu & Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet ry, 2007. ISBN 978-952-99619-2-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas – Asunto-osakeyhtiö Pantern, s. 84. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2.
- ↑ Iina Antinluoma: Panternin satavuotinen tarina kiehtoo Turun Sanomat. 18.3.2012. Turku. Viitattu 28.6.2022. suomi
- ↑ Laaksonen, Hannu & Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa - Pantern, s. 52–53. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet ry, 2007. ISBN 978-952-99619-2-4.
- ↑ a b c Aalto, Petri: Turku vanhoissa postikorteissa, osa 2, s. 65. Turun jugend. Turku: Turkuseura-Åbosamfundet ry, 2017. ISBN 978-952-7025-09-3.
- ↑ Tuomo Pietiläinen: Eläkeyhtiön pomo asuu alivuokralaisena yhtiönsä arvoasunnossa Helsingin Sanomat. 11.4.2012. Helsinki. Viitattu 28.6.2022. suomi
- ↑ Kjell Sundström on Veritaksen alivuokralainen verotusarvolla Helsingin Sanomat. 21.4.2012. Helsinki. Viitattu 28.6.2022. suomi