Palkki (rakennusosa)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ahmaskosken maantiesillan teräspalkit Valtatie 22:lla Utajärvellä ovat lähes 100 metrin pituiset.

Palkin tehtävä rakenteessa on yleensä kannatella ylempiä rakenteita kuten lattialaattaa, välipohjaa, yläpohjaa, kattoa, ovi- tai ikkuna-aukkoa.

Palkkeja valmistetaan yleisesti puusta, betonista ja metalleista. Yleisin palkin valmistusmateriaali Suomessa talonrakentamisessa on puu. Muita palkkimateriaaleja ovat betoni, teräs ja alumiini.

Palkkityyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Massiivipalkki: kauttaaltaan samaa materiaalia oleva palkki
  • I-palkki: teräsprofiilipalkki, tai hitsamalla laipoista koottu profiilipalkki. Puutavarasta, puutavarasta ja levystä tai kertopuusta ja levystä tehty palkki.
  • Kotelopalkki: liittorakenne, jossa esimerkiksi teräksinen koteloprofiili valetaan betoniin

Puupalkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisin puinen palkkityyppi on massiivipuinen palkki, joka on tehty yhdestä kappaleesta. Massiivipuupalkit luokitellaan lujuutensa mukaan neljään luokkaan: T18, T24, T30, T40 (mitä suurempi numero sitä kantavampi palkki). Koneella lajitellut palkit merkitään lisäksi M-kirjaimella (esimerkiksi MT24).

Liimapuupalkki on puulamelleista liimaamalla tehty kerrosrakenne. Palkissa on vähintään neljä lamellia. Palkin ylin ja alin lamelli ovat suurimmassa rasituksessa joten niiden virheettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Liimapuu on yleisimmin lujuusluokkaa L40, joka vastaa eurooppalaista GL32 luokkaa.

Kertopuupalkki on havupuuviiluista liimaamalla koottu palkki. Kertopuupalkki on lujempi ja jäykempi kuin massiivipuupalkki.

Teräsbetonipalkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiminkijoen Määtänvirralla Olvasjärventiellä Juorkunassa ylittävän sillan betoniset palkit.

Teräsbetonipalkit voidaan valmistaa työmaalla tai tehtaassa. Terästen (harjateräs/teräspunokset) tehtävänä on ottaa vastaan vetojännitys ja betonin puristusjännitys. Betonin vetolujuus on heikko, mutta puristuslujuus sen sijaan erittäin hyvä.

Yksiaukkoisessa palkissa puristus sijoittuu palkin yläreunaan ja veto taas alareunaan, jonka vuoksi harjateräkset on sijoitettu pääosin palkin alapintaan, vähintään 20 mm suojaavan betonikerroksen sisään. Tehdasvalmisteiset teräsbetonipalkit voidaan esijännittää, jolloin niiden kantokyky kasvaa.

Metallipalkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metalleista yleisin valmistusmateriaali on teräs. Myös alumiinista tehdään nykyisin kantavia rakenteita käyttämällä laserhitsausta ja hitsaamalla alumiinilevyt kotelorakenteiksi, jolloin saadaan merkittävästi kantavuutta lisää.

Muut materiaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muista materiaaleista lähinnä muovin käyttö on lisääntynyt rakentamisessa ja nykyisin myös kantavia rakenteita onkin valmistettu muovista, mutta vasta tulevaisuudessa nähdään, että yleistyykö se.

Ennen palkkeja tehtiin myös kivestä, mutta nykyään kivenkäyttö perustuu enemmänkin ulkonäköön kuin sen kykyyn kantaa kuormia (pl. puristus)

Sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silloissa palkkia käytetään usein pääkannattimena, jonka tehtävä on siirtää sillan kuormat maatuille. Siltoja nimetään usein palkkityypin mukaan kuten kotelopalkkisilta, ulokekotelopalkkisilta ja teräspalkkisilta.

Puupalkkien käyttö on ollut yleistä vanhoissa silloissa ja puupalkkien käyttö erityisesti kevyenliikenteen silloissa on lisääntymässä.

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.