Pétros Voúlgaris
| Pétros Voúlgaris | |
|---|---|
| Πέτρος Βούλγαρης | |
| Kreikan pääministeri | |
| Edeltäjä | Nikólaos Plastíras |
| Seuraaja | Damaskinós |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. syyskuuta 1884 Hydra, Kreikka |
| Kuollut | 26. marraskuuta 1957 (73 vuotta) Ateena, Kreikka |
| Ammatti | sotilas, vara-amiraali |
| Tiedot | |
| Uskonto | ortodoksi |
Pétros Voúlgaris (kreik. Πέτρος Βούλγαρης, 13. syyskuuta 1884 Hydra, Kreikka – 26. marraskuuta 1957 Ateena, Kreikka) oli kreikkalainen amiraali, joka toimi Kreikan pääministerinä vuonna 1945.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voúlgaris syntyi Hydran saarella, mutta muutti jo kaksivuotiaana isänsä kuoleman jälkeen äitinsä kanssa Ateenaan. Hän siirtyi 16-vuotiaana Kreikan merisotakouluun ja valmistui vuonna 1903 meriupseeriksi. Vuosina 1908–1910 hän opiskeli ulkomailla, ja vuonna 1912 hän palveli ranskalaisessa risteilijä Ernst Renanilla. Vuosina 1912–1913 hän osallistui Balkanin sotiin palvellen hävittäjä Panthirilla. Hänet ylennettiin yliluutnantiksi. Tällöin hän toimi laivastoministeri, amiraali Pávlos Kountouriótiksen adjutanttina.[1]
Elokuussa 1916 Voúlgaris liittyi Pohjois-Kreikan Thessalonikissa perustetun Elefthérios Venizéloksen vastahallituksen tukijoihin, jotka osallistuivat Keskusvaltojen joukkojen mukana Ensimmäiseen maailmansotaan. Vuosina 1916–1919 Voúlgaris toimi hävittäjä Véloksen komentajana Egeanmerellä. Keväällä 1919 hän osallistui Venäjän sisällissotaan ja syksyllä 1919 Vähä-Aasiassa käynnistyneeseen Kreikan-Turkin väliseen sotaan. Sen jälkeen 1919-1920 hän työskenteli meriministeriössä.
Marraskuussa 1920 Venizéloksen kannattajat kokivat tappion. Sen seurauksena Voúlgaris erotettiin kuninkaallisen hallituksen toimesta. Tappio sodassa Turkkia vastaan johti kuitenkin myös kuningasvallan tappioon, ja Voúlgaris kutsuttiin takaisin palvelukseen syyskuussa 1922. Sen jälkeen hän toimi komentajana hävittäjä Léonilla, Fáliron laivastotukikohdan komentajana ja jälleen komentajana hävittäjä Panthirilla. Epävakaiden Kreikan tasavallan vuosien aikana 1924–1926 aikana Voúlgaris oli välillä palveluksessa ja välillä erotettuna.
Vuosina 1926–1930 Voúlgaris toimi laivaston ilmavoimien komentajana. Sen jälkeen hän työskenteli useissa hallinnon tehtävissä, kunnes vuonna 1934 hänestä tuli Kreikan sotilasasiamies Istanbuliin. Maaliskuussa 1935 Venizéloksen kannattajat tekivät epäonnistuneen vallankaappausyrityksen. Sen seurauksena Voúlgaris erotettiin hetkeksi, kunnes kuningasvallan paluun jälkeen tehdyn armahduksen myötä marraskuussa 1935 hänet otettiin takaisin palvelukseen, mutta siirrettiin samalla reserviin alimman amiraalin arvon meriupseerina.[1]
Politiikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 1935 Voúlgaris työskenteli yksityisen teollisuuden palveluksessa Egyptissä. Toisen maailmansodan aikana Kreikan pakolaishallitus kutsui hänet palvelukseen. Vuosina 1943–1944 hän toimi Emmanouíl Tsouderóksen pakolaishallituksen ilmailuministerinä. Ministerikauden jälkeen hänet nimitettiin huhtikuussa 1944 laivaston komentajaksi vara-amiraalin arvoisena. Ensi töikseen hän joutui johtamaan vasemmistolaisten ELAS:ia lähellä olevien Kreikan laivaston upseerien kapinan kukistamista.[1], [2]
Voúlgaris johti Kreikan laivaston paluuta Kreikkaan saksalaismiehityksen päätyttyä lokakuussa 1944. Tilanne miehityksestä vapautuneessa Kreikassa oli kireä. Hänestä tuli sijaishallitsija, arkkipiispa Damaskinóksen nimittämänä kenraali Nikólaos Plastíraksen jälkeen Kreikan pääministeri 9. huhtikuuta 1945. Voúlgaris johti sen jälkeen kahta hallitusta, joista ensimmäinen istui elokuun 11. päivään asti ja sen jälkeen toista hallitustaan aina lokakuun 17. päivään asti.[3] Hän ei ehtinyt johtaa hallitustaan ensimmäisiin sodanjälkeisiin parlamenttivaaleihin, jotka saatiin järjestettyä maaliskuun lopussa 1946.[1], [4], [5]
Tunnustuksena toisen maailmansodan aikaisesta toiminnastaan aina laivaston kotiinpaluuseen asti tehdystä työstä Voúlgarikselle myönnettiin sen ajan korkein kreikkalainen kunniamerkki, Urheuden risti (englanniksi Cross of Valour). Vara-amiraali Voúlgaris kuoli Ateenassa 26. marraskuuta 1957.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heurtley, W. A. et. al: A Short History of Greece: From Early Times to 1964. London / New York: Cambridge University Press, 1967. (englanniksi)
- Papandreou, Andreas G.: Kreikkalainen murhenäytelmä. Tampere: Tampereen Kirjapaino Oy, 1970.
- Vlavianos, Haris: Greece, 1941–49: From Resistance to Civil War. New York: Palgrave Macmillan, 1992. 978-0-349-21859-2. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Woodhouse, Christopher M.: ”Resistance and Reaction, May 1941 - July 1943”, The Struggle for Greece, 1941-1949. London: Hurst & Company, 1976. 1-85065-492-1. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Harris M. Lentz: ”Greece - Heads of State: Petros Voúlgaris”, Heads of States and Governments Since 1945, s. 328-9. London / New York: Routledge, 1994. 1-884964-44-3. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Vlavianos s. 90-91
- ↑ Vlavianos s. 118-124
- ↑ Papandreou s. 38
- ↑ Vlavianos s. 132-134
| ||||||||||
