Pähkinäelemi
| Pähkinäelemi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Yläkaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Lahko: | Sapindales |
| Heimo: | Tohtorinpuukasvit Burseraceae |
| Suku: | Elemit Canarium |
| Laji: | harveyi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Canarium harveyi |
|
| Katso myös | |
Pähkinäelemi (Canarium harveyi) on tohtorinpuukasvien (Burseraceae) heimoon, elemien (Canarium) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on keskikokoinen, noin 10–22 metriä korkeaksi kasvava puu, jonka rinnankorkeusläpimitta on enintään noin metrin. Puun kaarna on vaaleanharmaata ja yleensä melko sileää. Puun latvus on varsin tiheä ja puu tiputtaa lehtensä vähäksi aikaa hedelmien kypsyessä tai kuivan kauden aikaan. Lehdet ovat monilehdykkäisiä ja niiden väri vaihtelee kirkkaanvihreästä tummanvihreään. Kussakin lehdessä on lehdyköitä kahdesta neljään paria sekä usein myös yksi pariton päättölehdykkä. Lehtien korvakkeet ovat kasvaneet kiinni lehtiruotiin. Pähkinäelemin hedelmät ovat luumarjoja, jotka ovat noin 4 cm pitkiä ja halkaisijaltaan noin 2,8 cm. Viljeltyjen puiden hedelmät ovat isompia, 6–9 cm pitkiä ja halkaisijaltaan 4–5 cm. Hedelmät ovat aluksi vihreitä, mutta muuttuvat kypsyessään tummanpurppuranvärisiksi tai mustiksi.
Pähkinäelemi kasvaa alangoilla keskikosteassa tai humidissa tropiikissa alueilla, joiden vuoden keskilämpötila on 23–28°C ja keskimääräinen vuotuinen sadanta 1800–4000 mm. Laji kasvaa melko laajalti alankojen sademetsissä, muissa metsissä sekä vanhoissa puutarhoissa ja sitä on myös istutettu laajalti kylien ja muiden asutusten ympäristöön. Lajia kasvatetaan yleisesti myös nykypäivänä. Pähkinäelemi kasvaa luontaisena Salomonsaarilla, Vanuatussa, Fidžillä, Tongalla ja Niuella.
Pähkinäelemin tärkein käyttötarkoitus ovat siitä saatavat hedelmät, joita käytetään ravintona. Tuoreet hedelmät avataan kivellä ja hedelmän sisältö syödään tuoreeltaan. Hedelmien sisältö voidaan tarjota myös hitaasti kuivattuna ja savustettuna. Hedelmien lisäksi pähkinäelemistä saadaan puutavaraa, jota käytetään Salomonsaarilla ja Vanuatussa kanoottien tekemiseen, puuastioihin sekä polttopuuna. Vanuatussa puita istutetaan myös tuomaan varjoa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Thomson, A. J. & Evans, B., 2006: Canarium indicum var. indicum and C. harveyi (canaium nut) — Species Profiles for Pacific Islands Agroforestry, s. 12–14 (https://www.doc-developpement-durable.org/file/Culture/Arbres-Bois-de-Rapport-Reforestation/FICHES_ARBRES/Arbres-non-classes/Canarium-canariumnut.pdf) (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Meyer, J.-Y., Foliga, T., Atherton, J., Naikatini, A., Whistler, W.A., Tuiwawa, M., Keppel, G., Mura-Faasavalu, R. & Thomas, M.B.: Canarium harveyi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.1.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|