Otis Redding
| Otis Redding | |
|---|---|
.png) Otis Redding tammikuussa 1967 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. syyskuuta 1941 Dawson, Georgia, Yhdysvallat |
| Kuollut | 10. joulukuuta 1967 (26 vuotta) Madison, Wisconsin, Yhdysvallat |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi |
The Big O The Mad Man from Macon Rockhouse Redding The King of Soul |
| Aktiivisena | 1960–1967 |
| Tyylilajit | soul, R&B |
| Soittimet | piano |
| Levy-yhtiöt |
Stax Volt Atco Rhino Sundazed |
| Aiheesta muualla | |
| otisredding.com | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Otis Ray Redding Jr. (9. syyskuuta 1941 Dawson, Georgia, Yhdysvallat – 10. joulukuuta 1967 Madison, Wisconsin)[1] oli yhdysvaltalainen soul- ja R&B-laulaja. Redding oli jo elinaikanaan suosittu esiintyjä ja menestynyt sekä laulajana että lauluntekijänä. Hänen kuolemansa jälkeen julkaistu ”(Sittin’ on) the Dock of the Bay” kuitenkin sinetöi hänen maineensa[2].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Georgian osavaltiosta kotoisin ollut papin poika harjoitti laulutaitoaan baptistikirkon kuorossa ja kiersi etelävaltioita blueskitaristi Johnny Jenkinsin seurueessa. Reddingin ensimmäinen pikkumenestys oli ”These Arms of Mine”. Stax Recordsin Volt-levymerkki julkaisi laulajan itsensä säveltämän ja sanoittaman singlen 1962.
Uusien menestyslevyjen myötä Reddingistä tuli yksi memphisläisen Stax Recordsin tähdistä. Hänen menestyskappaleitaan olivat muun muassa ”Mr. Pitiful”, ”I’ve Been Loving You Too Long”, ”I Can’t Turn You Loose”, ”Try a Little Tenderness” sekä The Rolling Stones -laina ”(I Can’t Get No) Satisfaction)”. Reddingin kuuluisimpia kappaleita on ”Respect”, joka nousi listaykköseksi, kun Aretha Franklin esitti sen 1967, kaksi vuotta Reddingin ensilevytyksen jälkeen.
Otis Reddingin mainetta lujitti hänen esiintymisensä Monterey Pop -festivaaleilla[2] toukokuussa 1967. Nousussa ollut ura kuitenkin katkesi Reddingin jouduttua saman vuoden joulukuussa lento-onnettomuuteen, kun hän oli menossa esiintymään Wisconsinin Madisoniin. Lentokone syöksyi järveen Madisonissa. Onnettomuudesta selvisi elossa vain yksi Reddingin The Bar-Kays -taustayhtyeen jäsen, neljä muuta koneessa ollutta Bar-Kays-yhtyeen teini-ikäistä jäsentä sekä Redding menehtyivät. Turman syy ei selvinnyt.[3]
Menestys kuoleman jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Redding nousi myyntilistoille tammikuussa 1968, kun single ”(Sittin’ on) the Dock of the Bay” ilmestyi. Tunnelmallinen balladi on varsin erilainen kuin kiihkeät R&B-kappaleet, joista Redding tunnettiin. Redding kirjoitti ”(Sittin’ on) the Dock of the Bayn” ensisäkeet viettäessään viikon asuntolaivalla San Franciscon rannassa kesällä 1967.
Kappaleessa on tietoisia Beatles-vaikutteita.[2]
Vain kolme päivää ennen Reddingin kuolemaan johtanutta lento-onnettomuutta äänitetty laulu muodostui suuremmaksi menestykseksi kuin yksikään hänen elinaikanaan julkaisema levy. Single nousi Yhdysvaltain pop- ja R&B-listojen ykköseksi, ja Redding palkittiin postuumisti kahdella Grammy-palkinnolla.
Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pain in My Heart 1964
- The Great Otis Redding Sings Soul Ballads 1965
- Otis Blue/Otis Redding Sings Soul 1965
- The Soul Album 1966
- Complete & Unbelievable: The Otis Redding Dictionary of Soul) 1966
- King & Queen (Carla Thomasin kanssa levytetty yhteislevy) 1966
- Live in Europe 1967
- The Dock of the Bay 1968
- The Immortal Otis Redding 1968
- In Person at the Whiskey A Go-Go 1968
- Love Man 1969
- Tell the Truth 1970
- Remember Me 1992
- Good to Me: Live at the Whiskey a Go Go, Vol. 2 1993
Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- These Arms of Mine / Hey Hey Baby (Volt 103), 1962
- That’s What My Heart Needs / Mary’s Little Lamb (Volt 109), 1963
- Pain in My Heart / Something Is Worrying Me (Volt 112), 1963
- Come to Me / Don’t Leave Me This Way (Volt 116), 1964
- Security / I Want to Thank You (Volt 117), 1964
- Chained And Bound / Your One And Only Man (Volt 121), 1964
- That’s How Strong My Love Is / Mr. Pitiful (Volt 124), 1964
- I’ve Been Loving You Too Long (to Stop Now) / I’m Depending on You (Volt 126), 1965
- Respect / Ole Man Trouble (Volt 128), 1965
- I Can’t Turn You Loose / Just One More Day (Volt 130), 1965
- Satisfaction / Any Ole Way (Volt 132), 1966
- My Lover’s Prayer / Don’t Mess with Cupid (Volt 136), 1966
- Fa-Fa-Fa-Fa-Fa (Sad Song) / Good to Me (Volt 138), 1966
- Try a Little Tenderness / I’m Sick Y’All (Volt 141), 1966
- I Love You More Than Words Can Say / Let Me Come on Home (Volt 146), 1967
- Shake / You Don’t Miss Your Water (Volt 149), 1967
- Glory of Love / I’m Coming Home (Volt 152), 1967
- (Sittin’ on) The Dock of the Bay / Sweet Lorene (Volt 157), 1968
- The Happy Song (Dum-Dum) / Open the Door (Volt 163), 1968
- Amen / Hard to Handle (Atco 6592), 1968
- I’ve Got Dreams to Remember / Nobody’s Fault But Mine (Atco 6612), 1968
- White Christmas / Merry Christmas, Baby (Atco 6631), 1968
- Papa’s Got a Brand New Bag / Direct Me (Atco 6636), 1968
- A Lover’s Question / You Made a Man out of Me (Atco 6654), 1969
- Love Man / Can’t Turn You Loose (Atco 6677), 1969
- Free Me / (Your Love Has Lifted Me) Higher And Higher (Atco 6700), 1969
- Look at That Girl / That’s a Good Idea (Atco 6723), 1969
- Demonstration / Johnny’s Heartbreak (Atco 6742), 1970
- Give Away None of My Love / Snatch a Little Piece (Atco 6766), 1970
- I’ve Been Loving You Too Long (to Stop Now) / Try A Little Tenderness (Atco 6802), 1971
- My Girl / Good to Me (Atco 6907), 1976
- White Christmas / Merry Christmas Baby (Atco 7069), 1976
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mark Deming: Otis Redding AllMusic. Viitattu 7.3.2022.
- ↑ a b c Lauri Väkevä: Soul Oulu.fi. Arkistoitu 1.1.2007. Viitattu 6.7.2019.
- ↑ Jann S. Wenner: Otis Redding: The Crown Prince of Soul Is Dead Rolling Stone. 20.1.1968. Viitattu 6.7.2019.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nyman, Jake: ”Otis Redding”, Rocktieto. Osa 3 N–Z, s. 125–128. Soundi-kirja 16. Pirkkala: Fanzine Oy, 1982. ISBN 951-99372-4-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||
