Ormuspelto
Ormuspelto on noin tuhannen asukkaan uusi asuinalue Helsingin Ala-Malmilla. Perinteisen teollisuusalueen lounaisosaan on 2010-luvulla rakennettu kerrostalojen lisäksi kymmeniä Suomessa uudentyyppisiä kaupunkipientaloja, rivitalomaisesti kiinni toisissaan olevia omakotitaloja pienine tontteineen[1]. Helsingin kaupunki on säädellyt Ormuspellon rakennustapaa saadakseen alueelle omaleimaisen ilmeen.[2]
Malminkaaren varressa on Arkidea-arkkitehtitoimiston suunnittelma kolmen taloyhtiön vapaarahoitteinen, omistusasuntojen kortteli. Radan puolen korkeiden talojen[3] ja Helatehtaankadun puolen kaksikerroksisten talojen[4] välissä on korttelipiha.
Teerisuontien varressa on kolme epäsymmetrisistä kattomuodoistaan tunnistettavaa kaupungin vuokrakerrostaloa.[5] Teerisuontien varressa on vuokratalojen lisäksi Saga Helapuisto -palvelutalo ja asumisoikeusasuntoja tarjoavia taloja.
Ormuspelto rajautuu luoteessa päärataan, etelässä Teerisuontiehen ja idässä Longinojaan ja Sunnuntaipalstojen omakotialueeseen. Pääradan itäpuolta kulkeva katu Malminkaari kaartaa Ormuspellossa itään päin kohti Fallkullaa.
Fallkullan kotieläintila[6] ja kartanon puisto niin ikään sijaitsevat alueen kyljessä.
Ormuspellon asuinaluetta laajennetaan kohti kaakkoa nk. Pikitehtaankorttelihin. Syyskuussa 2022 vahvistetussa asemakaavan muutoksessa suunnitellaan uusia toimitiloja ja asuntoja jopa 1700 asukkaalle[7][8]. Pikitehtaankortteliden läpi kulkisi myös suunnitteilla oleva Viikin–Malmin pikaraitiotie, jonka pysäkki "Teerisuo" (Teerisuontien ja Vilppulantien kulmassa) muodostaisi uuden Vanhanradanaukion palveluineen.[9][10]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Ormuspelto ja alueen muut Ormus- ja Teeri-alkuiset nimet tulevat alueen lounaispuolen kalliokukkulasta nimeltä Ormusmäki, ruotsiksi Ormusbacken, alun perin Orrmossebacken eli ”Teerisuonmäki”.[11]
Alueella toimivat 1900-luvulla muun muassa hela- ja naulatehdas Primo sekä kattohuopatehdas Semptalin[12]. Niistä muistuttavat alueen kadunnimet, kuten Helatehtaankatu ja Pikitehtaankatu. Alueen keskellä on Primon perustajan mukaan nimetty hiekkakenttä, Sven Grahnin puisto[13]
Vielä 1970-luvun lopulla Ormuspellon teollisuusaluetta kaavailtiin laajennettavaksi tarjoamaan työpaikkoja jopa neljälle tuhannelle. Nykyisen asuntoalueen paikalla toimi tuolloin Primon lisäksi puutavarakyllästämö ja muita puutavaraliikkeitä.[14][15] Vielä vuosituhannen vaihteen tienoilla alueella toimivat Puukeskus, rakennustuotevalmistaja Duuri Oy ja Robert’s Coffee -kahvipaahtimo. Ormuspellossa toimivat 2010-luvun lopulla muun muassa pakkausyritys K. G. Öhman, kirjapaino Next Print, Presto Paloturvallisuus Oy, kone- ja työkalumaahantuojat Machine Tool ja Tammiholma sekä autotarvikemaahantuoja Koivunen, jonka kiinteistöt sijaitsevat valtaosin alueen pohjoispuolella, Malminkaaren ja pääradan välissä.[16]
1990-luvun taitteeseen mennessä osaa Ormuspellosta alettiin suunnata asumiskäyttöön[17]. Uusi asemakaava vahvistettiin vuonna 2007. Pääradalta Ormuspellon läpi Malmin hautausmaalle johtaneen pistoradan raidepenger purettiin ja maaperää puhdistettiin asuinkäyttöön sopivaksi.[18][19]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mokkila, Maija: Kaupunkipientaloille ei tahdo löytyä rakentajia Yle Uutiset. 6.9.2012. Viitattu 30.11.2019.
- ↑ Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Asemakaavaosasto: Ormuspelto rakentamistapaohje 31.5.2007. Helsingin kaupunki.
- ↑ Malmin Ormuspelto – Kehrä ja Värttinä | Arkkitehtitoimisto Arkidea arkidea.fi. Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Malmin Ormuspelto – Paula | Arkkitehtitoimisto Arkidea arkidea.fi. Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Malmin Ormuspellon uudelle asuinalueelle valmistuu Hekan uudiskohde 21.6.2018. Heka. Viitattu 30.11.2019.
- ↑ Fallkulla Fallkulla. Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Malmille uutta asumista Pikitehtaankortteleihin 7.9.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.10.2022.
- ↑ Pikitehtaankortteleihin suunnitteilla lisää asuntoja, toimitilaa ja pikaraitiotie Helsingin kaupungin verkkosivut. 16.05.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.10.2022.
- ↑ Perttu, Jukka: Malmin Pikitehtaankortteleihin kaavoitetaan uusia koteja 1 700 asukkaalle. Helsingin Sanomat, 16.5.2022. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.6.2022.
- ↑ Pikitehtaankortteleihin suunnitteilla lisää asuntoja, toimitilaa ja pikaraitiotie Helsingin kaupunki, STT Info. 16.5.2022. Viitattu 4.6.2022.
- ↑ 38. kaupunginosa Malmi – Malm (Lähteenä kirja Helsingin kadunnimet, Helsinki 1981.) Matapupu-sivusto, Helsingin kaupungin Kansalaismuisti-verkkopalvelu. Viitattu 30.11.2019.
- ↑ Itäisen tien tehtaat Matapupu-kansalaishistoriasivusto. Viitattu 4.12.2019.
- ↑ ”88: Sven Grahnin puisto”, Valmistuneet katu- ja puistokohteet 2014, s. 100. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Teoksen verkkoversio (Docplayer) (viitattu 30.11.2019).
- ↑ Ormuspeltoon työpaikkoja neljälle tuhannelle. Helsingin Sanomat, 22.9.1978, s. 16. HS Aikakone (digitilaajille).
- ↑ Pienteollisuustonteista puutetta Helsingissä: Parisataa liikeyritystä jatkuvasti jonotuslistalla. Helsingin Sanomat, 13.7.1969, s. 12.
- ↑ ”Malmin korttelin 38091, tonttien 38092/10, 14 ja 15, korttelin 38099 ym. alueiden (Ormuspellon alue) asemakaavan muuttaminen (nro 11465)”, Kaupunginvaltuuston asiakirjat: Kaupunginhallituksen ehdotukset 6 - 2007, s. 15–48. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2007. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.12.2019).
- ↑ Ympäristökeskus siirtäisi Malmin lentokentän melun vuoksi. Helsingin Sanomat, 19.12.1991, s. 13. HS Aikakone (digitilaajille).
- ↑ Jani Jakonen: Ormuspellon asuinalueen alle jätettiin haitta-aineita Helsingin Uutiset. 7.12.2012. Viitattu 30.11.2019.
- ↑ Uutta Helsinkiä > Esikaupungit > Rakentaminen > Malmi Helsingin kaupunki. Viitattu 30.11.2019.