Longinoja
| Longinoja | |
|---|---|
Longinoja. |
|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Uusimaa |
| Kunnat | Helsinki |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Vantaanjoen vesistö (21) |
| Valuma-alue | Vantaan alaosan alue (21.01) |
| Pinta-ala | 12,24 km² [1] |
| Yhtyy | Vantaanjoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Fallkulla, Tapanila [2] |
| Laskupaikka | Pihlajisto [3] |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | yli 15 m [2] |
| Laskukorkeus | noin 6 m [4] |
| Korkeusero | yli 9 m |
| Pituus | 6,4 km [5] |
| Kaltevuus | 1,41 m/km |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Longinoja (ruots. Stickelbackabäcken) on noin 6 kilometrin pituinen puro Helsingin koillisessa suurpiirissä pääosin Malmin ja Pukinmäen alueella. Se laskee Vantaanjokeen hieman Savelan eteläpuolella.[1]
Longinojan valuma-alue on 12,24 neliökilometrin (tai 11,82 km² [5]) laajuinen.[1] Puro itse kulkee suurelta osin viheralueiden halki, mutta sen valuma-alueella on paljon pinnoitettua ja rakennettua maapinta-alaa, ja sateella sen vedenpinta saattaa hetkessä nousta useita senttimetrejä.[1]
Longinoja on nimetty tilanomistaja Victor Långin mukaan.[6] Aiemmin purosta käytettiin nimeä Malmby bäck eli Malminkylän puro, tai vain Bäck, suomeksi Pekki[7].
Longinojan puron kunnostus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Longinojasta on tullut koko Suomen talkookunnostuksien mallikohde taimenen elvytystyössä. Puroa ovat kunnostaneet Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura (Skes ry) ja Virtavesien hoitoyhdistys sekä Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Suomen ympäristökeskus.[8] Puron alkuperäinen taimenkanta on tosin tuhoutunut, mutta sinne on saatu kotiutetuksi Vantaanjoesta nouseva meritaimen.[8]
Koekalastustulokset kertovat, että kunnostuksilla saavutettu poikasmäärien kasvu on ollut vuosittain huimaa, ja Longinoja onkin yksi parhaimmista ellei paras Vantaanjokeen laskevista taimenen lisääntymispuroista.[1]
Puron kunnostustyö palkittiin helmikuussa 2019 Paras luontoteko -kilpailussa.[9]
Ympäristövahinko 2021
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuussa 2021 Longinojalla havaittiin ympäristövahinko, kun uuden Sepänmäenpuiston asuinalueen yhden kerrostalon viemärijätevedet olivat virheellisen liitoksen takia kuukausia valuneet hulevesialtaaseen ja sitä kautta Longinojaan.[10][11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Longinoja – Keskellä urbaania Helsinkiä longinoja.fi. Viitattu 9.12.2016.
- ↑ a b Tapanila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2025.
- ↑ Pihlajisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2025.
- ↑ Vanhankaupunginkoski kaupunginosat.fi. 5.6.2012. Helsinki: Helsingin kaupunki. Viitattu 30.7.2025.
- ↑ a b Longinoja, Helsinki Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 30.7.2025.
- ↑ Kuulin radiosta Långin ojasta. Nyt kiinostuin mistä tämä nimi tulee? Kysy kirjastonhoitajalta. 1.4.2010. Kirjastot.fi. Viitattu 8.3.2022.
- ↑ Lindgren, Klaus: Malmin ja Tapaninvainion vaiheita Helsingin kaupunki. 28.2.2025. Viitattu 19.5.2025.
- ↑ a b Longinoja – taimenpuro keskellä Helsinkiä hel.fi. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 9.12.2016.
- ↑ Longinojan puron kunnostus vapaaehtoisvoimin on Paras luontoteko hel.fi. 25.2.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 27.2.2019.
- ↑ Welling, Roosa: Uuden asuintalon vessavedet saivat valua kuukausien ajan puroon, jota on yritetty kunnostaa 20 vuotta – ”Vaikeaa spekuloida, mitä on tuhoutunut” Helsingin Sanomat. 5.5.2021. Viitattu 5.5.2021.
- ↑ Eromäki, Veikko: Tunnettu taimenpuro Helsingissä värjäytyi punaiseksi – sitten paljastui, että Longinojaan on valutettu kuukausia asuntojen jätevettä Yle Uutiset. 4.5.2021. Yle. Viitattu 5.5.2021.