Oravanhäntänata
| Oravanhäntänata | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Yläkaari: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Häntänadat Vulpia |
| Laji: | bromoides |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Oravanhäntänata (Vulpia bromoides) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon, häntänatojen (Vulpia) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on yksivuotinen ja matalakasvuinen heinälaji, joka muistuttaa jonkin verran hiirenhäntänataa (Vulpia myuros).[1]
Oravanhäntänata voi kasvaa 30 cm korkeaksi asti, mutta jää usein matalammaksi. Oravanhäntänata on kasvutavaltaan löyhästi mätästävä. Lehdet ovat lyhyitä, lehtitupet kaljuja sekä sileitä, ja kieleke on lyhyt. Oravanhäntänadan kukinto on yksipuoleinen röyhy, jonka tähkylät ovat käyriä ja perällisiä. Tähkylöiden perät ovat lyhyitä ja pystyjä. Tähkylät ovat vaaleanvihreitä, joskus violettivivahteisia, ja niissä on neljästä seitsemään kukkaa. Tähkylöiden kaleet ovat kaljuja ja ulkokale yltää yli sisäkaleen puolenvälin. Sisäkaleessa on ulkoneva ota. Ulkohelpeet ovat lähes kaljuja ja niissä on senttimetrinpituinen vihne. Oravanhäntänata kukkii kesä–heinäkuussa.[1]
Oravanhäntänata kasvaa kuivilla ja hiekkaisilla kasvupaikoilla, kuten auringonpaisteisilla kallioilla ja muilla vastaavanlaisilla paikoilla. Pohjoisella pallonpuoliskolla oravanhäntänataa tavataan laajalti lähes koko Euroopassa pohjoisimpia ja itäisimpiä osia lukuun ottamatta sekä tulokaslajina Pohjois-Amerikassa. Pohjoismaissa oravanhäntänataa tavataan lähinnä vain Tanskassa ja Ruotsin eteläisimmissä osissa, Skånessa ja Blekingessä.[1] Suomessa sitä on tavattu muutaman kerran viimeisten noin sadan vuoden aikana[2].
Oravanhäntänadan tieteellisen nimen lajinimi (bromoides) viittaa kattaroihin (Bromus) ja tarkoittaa kattaroita muistuttavaa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Arne A. Anderberg: Den virtuella floran: Ekorrsvingel (Vulpia bromoides) Den virtuella floran. 1999. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 13.4.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2016: Oravanhäntänata (Vulpia bromoides) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 13.4.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Oravanhäntänata – Festuca bromoides
- JSTOR Global Plants: Vulpia bromoides (englanniksi)
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Vulpia bromoides (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Vulpia bromoides (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Vulpia bromoides (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Vulpia bromoides (squirreltail fescue) (englanniksi)