Oppisopimus Suomessa
Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen tapa opiskella ammatti, jossa merkittävä osa koulutuksesta suoritetaan tekemällä sen ammatin töitä, johon on tarkoitus valmistua. Yritykselle oppisopimus on mahdollisuus kouluttaa juuri omiin tarpeisiin sopiva uusi työntekijä tai lisäkouluttaa nykyistä henkilökuntaa. Se on suosittua etenkin Sveitsissä, jossa noin kaksi kolmasosaa nuorisosta suorittaa 3–4-vuotisen oppisopimuskoulutuksen[1].
Oppisopimuskoulutus Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalainen oppisopimuskoulutus on tarkoitettu yli 15-vuotiaille. Oppisopimuksen avulla voi hankkia Suomessa myös todistuksen omasta osaamisestaan, jatkaa loppuun kesken jääneet opintonsa tai hankkia lisäkoulutusta. Suomessa myös yrittäjä voi kouluttautua työn ohessa omassa yrityksessään.
Sopimuksen neljä osapuolta ovat opiskelija (koulutettava työntekijä), työnantaja, oppilaitos ja oppisopimustoimija. Oppisopimusta varten opiskelija hankkii työpaikan, joka solmii sopimuksen koulutuksen järjestäjän kanssa. Oppisopimuksessa työsopimus on määräaikainen ja sen aikana työnantaja kouluttaa työntekijän.
Opiskelijaa ohjaa työpaikkakouluttaja, joka voi olla esimerkiksi esimies tai kollega. Oppisopimustoimija vastaa oppisopimuksen sopimusjärjestelyistä ja opetussuunnitelman luomisesta yhdessä muiden osapuolten kanssa. Käytännön osaamista tukevat tietopuolen opinnot opiskelija suorittaa oppilaitoksessa.
Valmistelussamilloin? on merkittävä uudistus ammatillisen koulutuksen reformi, joka koskee koko ammatillisen koulutuksen järjestelmää, myös oppisopimuskoulutusta.
Kesto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oppisopimusopiskelija tekee töitä vähintään 25 tuntia viikossa ja suorittaa toisen asteen ammatillisia tutkintoja. Oppisopimuskoulutuksesta 80 prosenttia tapahtuu työpaikalla, loput 20 prosenttia oppilaitoksessa, verkossa tai etänä.
Koulutuksen kesto on 4–36 kuukautta. Yhden tutkinnon osan voi suorittaa noin neljässä kuukaudessa. Perustutkinnon suorittaminen vie noin 2–3 vuotta, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaminen noin 1–1,5 vuotta. Kestoon vaikuttavat opiskelijan tavoitteet ja mahdollinen aiemmin hankittu ammattiosaaminen.
Tutkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oppisopimuksella voi suorittaa 350 erilaista toisen asteen tutkintoa tai tutkinnon osia. Suorittamiseen tarvitaan nykyinen tai uusi työpaikka, jonka opiskelija hankkii itse. Oppisopimuksella suoritettu ammatillinen perustutkinto sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot antavat saman pätevyyden kuin ammattikoulu ja mahdollisuuden hakea ammattikorkeakouluun ja yliopisto-opintoihin.
Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, mikä vastaa kolmea vuotta. Perustutkinnossa (PT) osoitetaan ammatillinen valmius. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa oppilaitosmuotoisena tai näyttötutkintona. Oppisopimusopiskelijat suorittavat perustutkinnot pääsääntöisesti näyttötutkintoina.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot (AT ja EAT) ovat näyttötutkintoja, joissa ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa oman alan työ-ja palvelutilanteissa. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon kesto on noin 1–1,5 vuotta riippuen opiskelijan aiemmasta osaamisesta.
Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan oman alan vaativimpien työtehtävien hallinta ja syvällisempi ammatinhallinta. Erikoisammattitutkintojen tarkoituksena on usein pätevöittää henkilö johto- ja esimiestehtäviin.
Palkka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oppisopimuksella kouluttautuva on määräaikaisessa työsuhteessa työnantajaan ja saa työstä palkkaa. Oppisopimusopiskelijalle on maksettava vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Mikäli alalla ei ole työehtosopimusta, maksetaan kohtuullista palkkaa. Opiskelijalle kuuluvat työntekijän lakisääteiset oikeudet kuten oikeus vuosilomaan, sairasajan palkkaan ja työterveyshuoltoon.
Osan ajasta opiskelija on koulutusta antavassa ammattioppilaitoksessa saamassa käytännön harjoittelua täydentävää opetusta. Jos työnantaja ei maksa tältä ajalta palkkaa, opiskelija saa tarvittaessa opintososiaalisia etuuksia, joita ovat päiväraha, perheavustus, matkakorvaus ja majoituskorvaus.
Työnantajalle maksetaan korvausta kouluttamisesta. Oppisopimustoimijan maksama koulutuskorvaus lasketaan jokaisessa solmitussa oppisopimuksessa erikseen. Korvauksen suuruus vaihtelee ja on 1–1 000 €/kk. Työnantaja voi myös hakea palkkatukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen oppisopimuksella kotikunnan TE-toimistosta.
Oppisopimuskoulutuksessa olevalla on hieman parempi työsuhdeturva kuin muilla työntekijöillä, koska työnantaja voi irtisanoa oppisopimuksen tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla vain ammattioppilaitoksen luvalla. Toisaalta ammattioppilaitos voi irtisanoa oppisopimuksen, jos työnantaja laiminlyö velvollisuutensa kouluttaa opiskelijaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mansikkamäki, Enni: Sveitsi on maailman kilpailukykyisin maa – silti sen pitäisi ottaa mallia Suomelta yhdessä asiassa, sanoo suurlähettiläs Aamulehti. 8.2.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- oppisopimus.fi
- Tutkintoluettelo (Arkistoitu – Internet Archive)
- Työpaikkakouluttajien infosivusto
- Opetushallituksen Opintopolku.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ammatillisen aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmat tutkintoperusteet
- Palkkatuki TE-palveluiden sivuilla
- OPH: Oppisopimuskoulutus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Oppisopimustoimistojen sivusto
- Oppisopimus - Opintoluotsi
- Opiskelupaikka.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Osaaja - oppisopimuskoulutuksen verkkolehti (Arkistoitu – Internet Archive)
- Oppisopimus auttaisi nuoria työllistymään Helsingin Sanomat 9.2.2013.
- Paperisota ei kannusta oppisopimuksiin Helsingin Sanomat 10.2.2013.