Ongelmalähtöinen oppiminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ongelmalähtöinen eli ongelmaperustainen oppiminen, (engl. Problem-based Learning, PBL), on aktiivisen oppimisen menetelmä ja yksi tapa toteuttaa tutkivaa oppimista. Sitä voi käyttää menetelmällisenä työkaluna tai koko koulutusohjelman kattavana strategiana. Suomessa sitä käytetään varsin laajasti sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Sitä käytetään myös täydennyskoulutuksessa ja toisella asteella.

Ongelmaperustaisessa opiskelussa opiskelijat kirjojen ylenmääräisen lukemisen sijasta ratkovat esimerkiksi työelämässä vastaan tulevia käyttötapauksia. Näin luettua ja opiskeltua tietoa päästään soveltamaan käytännössä ja näin opiskelu voi olla mielekkäämpää. Ongelmaperustaista oppimista käytettäessä opiskelijat työskentelevät pienissä ryhmissä, ja itse opiskelu tapahtuu avoimia kysymyksiä asettamalla. Opettajan rooli on pienryhmätyöskentelyn eli tutoriaalin ajan toimia opiskelun ohjaajana eikä tarjota valmiita vastauksia. Pienryhmien tutoriaali-istuntojen ohella tutoriaalisykliin kuuluu itsenäistä opiskelua ja myös muuta opetusta kuten luentoja, harjoituksia ja kirjallisuuden lukemista.

Ongelmaperustaisen oppimisen menetelmä on kehitetty tutkimalla ihmisen kognitiivisia ominaisuuksia. Menetelmässä hyödynnetään muun muassa yksilön olemassa olevan tiedon palauttamista, tiedon prosessointia ja järjestämistä semanttiseksi verkoksi. Ongelmalähtöinen opiskelu kehittää opiskelijan itseohjautuvuutta ja yleisiä työelämävalmiuksia.kenen mukaan? Koko prosessin ajan opiskelija joutuu myös arvioimaan omaa ja vertaisopiskelijoidensa työtä.

Suomessa ongelmaperustaista oppimista on tutkittu muun muassa ProBell-tutkimusryhmän parissa, ja valtaosa suomenkielisistä PBL-kirjoista on Tampere University Pressin julkaisemia. ProBell on vuonna 2000 perustettu tutkimusryhmä, joka on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta. Vuonna 2007 tutkimusryhmän aloittamaa työtä jatkamaan perustettiin Ongelmaperustaisen oppimisen seura ProBell ry, joka lakkautettiin 2018.

Ongelmalähtöisen mallin soveltaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ongelmaperustainen oppiminen voidaan nähdä syklisenä mallina, jossa on useita vaiheita ja ennalta sovittu työnjako. Ryhmäistunnossa eli tutoriaalissa on 6-12 jäsentä. Ryhmän työskentelyä ohjaa tutoropettaja. Istuntoa varten valitaan puheenjohtaja, kirjuri ja havainnoija. Kirjuri toimii samoin kuin kokouksessa sihteeri. Havainnoija seuraa ryhmän ja sen jäsenten toimintaa ja antaa lopuksi palautteen kaikille osallistujille ja opettajatutorille.

Ensin luodaan skenaario tutkittavasta ongelmasta eli yritetään tulkita ja ymmärtää lähtötilanne. Ensimmäisessä tutoristunnossa tuotetaan aivoriihessä mahdollisimman paljon ideoita ongelma-alueesta. Samansukuiset ideat jäsennellään ja ryhmitellään. Seuraavaksi valitaan ja muotoillaan ne ongelma-alueet, joita lähdetään tarkemmin tutkimaan. Vaihtoehtoisesti voidaan aivoriihen jälkeen äänestää tärkeimmät ideat jatkoon. Sitten laaditaan oppimistavoitteet ja -tavat itsenäisen opiskelun vaiheeseen. Itsenäisen opiskelun aikana hankitaan taustatietoa sovitun työnjaon mukaisesti. Toisessa tutoristunnossa hankittu tieto mallinnetaan ja käsitteellistetään. Näin syntyy uutta käyttöteoriaa, jota selvennetään ja verrataan alkutilanteeseen. Koko syklin aikana arvioidaan oppimisprosessia, ryhmäprosessia ja ongelmanratkaisua.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tampere University Press on julkaissut kymmenkunta PBL-kirjaa, joista suurin osa on Suomen akatemian rahoittaman ProBell-tutkimusryhmän tutkijoiden kirjoittamia. Verkosta löytyvät mm. Ongelmista oppimisen iloa., PBL in Context (2005), Ongelmaperustaisen oppimisen verkko (2015), Understanding problem-based learning (2006).
  • Boud, David & Feletti, Grahame I. (toim.): Ongelmalähtöinen oppiminen: Uusi tapa oppia. (The challenge of problem-based learning, 1998.) Suomentaneet Johanna Birstedt ym. Helsinki: Terra cognita, 1999. ISBN 952-5202-24-0.
  • Poikela, Esa & Poikela, Sari 1999. Kriittisyys ja ongelmaperustainen oppiminen. Teoksessa Järvinen-Taubert, Johanna & Valtonen, Päivi (toim.). Kriittisyyteen kasvu korkeakouluopetuksessa. Tampere: TAJU.
  • Poikela, Esa 2002 (toim.). Ongelmaperustainen pedagogiikka (elektroninen aineisto) Teoriaa ja käytäntöä. Tampere: Tampere University Press. Verkkoversio
  • Poikela, Esa 2003. Ongelmaperustainen pedagogiikka - mitä se on? Fysioterapia-lehti 5/2003. Artikkeli pdf-muodossa
  • Rasinkangas, Anne 2004. Matka ongelmalähtöiseen oppimiskulttuuriin. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Julkaisuja A:2/2004.
  • Lähteenmäki, Marja-Leena 2006. Reflektiivinen dialogi ongelmaperustaista koulutusta rakentavassa yhteistyössä. Aikuiskasvatus 2/2006.
  • Listaus seitsemästä suomalaisesta väitöskirjasta bloggauksessa: ProBell ry on lakkautettu, Facebook-sivu jatkaa ongelmaperustaisen oppimisen verkostona

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]