Olof Aschberg
Olof Aschberg, sukunimi alkuaan Asch (22. heinäkuuta 1877 Tukholma - 21. huhtikuuta 1960) oli juutalaissyntyinen ruotsalainen pankkiiri. Aschberg tunnettiin lempinimellä Punainen pankkiiri koska hän tunsi sympatiaa kommunistista liikettä kohtaan ja auttoi lokakuun vallankumouksen jälkeen Venäjän bolsevikkeja varainhankinnassa lännestä.
Aschberg perusti Tukholmaan vuonna 1912 Nya Banken nimisen pankin jonka nimeksi myöhemmin vaihtui Svenska Ekonomibolaget. Vuonna 1917 hän perusti yhdessä Georg Brantingin ja tämän sisaren Sonja Branting-Westerståhl kanssa Ruotsalais-venäläisen pankin (Svensk-Ryska Banken).
Aschberg toi Ruotsiin vuosina 1917–1921 noin 500 tonnia bolsevikkien Venäjällä takavarikoimaa kultaa. Koska Venäjän bolsevikkihallitus oli lännessä asetettu kauppasaartoon Aschberg sulatti kullan Tukholmassa ja korvasi tsaarin Venäjän aikaiset leimat ruotsalaisilla leimoilla tehden näin kullan alkuperän jäljittämisen mahdottomaksi. Hän avusti myös bolsevikkeja järjestämällä näiden takavarikoimia jalokiviä myytäväksi huutokaupoissa eri puolilla Länsi-Eurooppaa. Hyvien suhteidensa ansiosta Aschberg saattoi perustaa Moskovaan vuonna 1921 Venäläisen kauppapankin ja vuosina 1922–1924 hän johti neuvostoliittolaista Ruskombank-pankkia. Vuonna 1933 Aschberg lahjoitti Ruotsin kansallismuseoon hankkimansa yli 200 venäläistä ikonia jotka neuvostoviranomiset olivat takavarikoineet kirkoista.
Aschberg muutti 1920-luvun lopulla asumaan Ranskaan, osti Jouy-en-Josasissa sijainneen Château du Bois du Rocherin linnan asunnokseen ja avusti muun muassa Espanjan sisällissodan aikana Espanjan kansanrintamaa. Hän joutui pakenemaan Ranskasta Portugalin kautta Yhdysvaltoihin kun saksalaiset miehittivät Ranskan 1940. Sodan jälkeen Aschberg palasi asumaan Ruotsiin. Hän julkaisi 1946–1947 kolmiosaiset muistelmansa (En vandrande jude från Glasbruksgatan, Återkomsten ja Gästboken).
Ruotsalaiset journalistit Robert Aschberg (s. 1952) ja Richard Aschberg (s. 1954) ovat Olof Aschbergin lapsenlapsia.
| ||||||||||||||
