Olkikulmumittari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olkikulmumittari
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lehtimittarit Sterrhinae
Suku: Kulmumittarit Idaea
Laji: sylvestraria
Kaksiosainen nimi

Idaea sylvestraria
(Hübner, 1798)

Katso myös

  Olkikulmumittari Commonsissa

Olkikulmumittari (Idaea sylvestraria) on melko pieni, kellertävänsävyinen mittariperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siipien pohjaväri on kellertävän harmaa ja siivillä on yksittäisten tummien siipisuomujen tuottamaa pisteytystä. Etusiiven poikki kulkee viisi ja takasiiven poikki neljä kellanruskeaa poikkiviirua, mikä antaa tiheäjuovaisen vaikutelman. Kaikissa siivissä on selvä, musta keskipilkku, minkä lisäksi siipien ulkoreunassa, ripsien tyvellä on rivi mustia pisteitä. Siipien alapinnat ovat selvästi mustakehnäiset. Siipiväli 16–18 mm.[1][2][3]

Lähinnä samannäköinen laji on vaaleakulmumittari (Idaea pallidata).[3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levinneisyysalue yltää Espanjasta ja Britteinsaarilta Euroopan, Venäjän ja Keski-Aasian poikki Länsi-Siperiaan.[3] Suomessa havainnot keskittyvät Ahvenanmaalle sekä maan lounais-, etelä- ja itäosiin, levinneisyyden ulottuessa Itä-Suomen sisämaassa pitkälle Pohjois-Savoon ja -Karjalaan. Länsirannikkoa pitkin olkikulmumittaria tavataan aivan Perämeren pohjukkaan saakka, mutta Keski- ja Pohjois-Suomen sisämaasta laji näyttää puuttuvan. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuulta elokuun alkupuolelle, mutta lennon huippu sijoittuu selvästi heinäkuuhun.[4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkikulmumittari elää erityisesti kuivemmissa ympäristöissä, kuten kuivemmilla niityillä ja hiekkamailla. Sitä tavataan myös erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Laji on esiintymiseltään jokseenkin paikoittainen ja sitä tavataan yleensä yksitellen, mutta hyvällä paikalla esiintymä saattaa olla runsaslukuinen. Perhoset aloittavat lennon hämärän laskeuduttua, mutta saattavat häiriöstä lähteä liikkeelle myös päivällä. Laji tulee hyvin valolle. Talvehtii keskenkasvuisena toukkana.[5][3]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka syö monien ruohovartisten kasvien ja varpujen kuihtuneita osia.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/i/idaea_sylvestraria.html
  2. http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1701
  3. a b c d e Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint, 1985. ISBN 951-99620-7-7. s. 62
  4. Perhoswiki[vanhentunut linkki]
  5. Skou P.: The Geometroid Moths of North Europe (Lepidoptera; Drepanidae and Geometridae). Brill, 1986. ISBN 978-9004078598. s. 51–52

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]