Olavi Eränkö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eino Olavi Eränkö (vuoteen 1935 Enroos;[1] 12. huhtikuuta 1924 Helsinki[2]11. marraskuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja professori. Hänen erikoisalaansa olivat histologia ja histofysiologia. Eränkö oli Helsingin yliopiston anatomian dosentti 1952–1956 ja professori vuodesta 1956. Hän oli Työterveyslaitoksen fysiologi 1951–1954 ja fysiologian osaston apulaisjohtaja 1954–1956. Erängön tutkimuskohteena oli varsinkin lisämunuaisten rakenne ja toiminta.[3]

Erängön vanhemmat olivat vakuutusmatemaatikko Gösta Fredrik Eränkö ja Impi Siviä Aino Frisk. Hän avioitui 1946 Maija Elina Puustisen kanssa. Eränkö tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta reaalilyseosta 1941 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1950. Lääketieteen tohtoriksi hän väitteli Suomessa 1952, filosofian tohtoriksi hän väitteli Edinburghin yliopistossa 1958. Eränkö teki runsaasti kansainvälisiä tutkimus- ja opintomatkoja ja toimi useissa alansa yhdistyksissä sekä kotimaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä.[2]

Muusikko ja näyttelijä Timo Eränkö oli Olavi Erängön poika.[1][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka kukin on 1978, s. 130 Runeberg.org. Viitattu 8.1.2022.
  2. a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 90–92. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  3. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1059
  4. Arto Pajukallio: Timo Eränkö 1952–2021 Helsingin Sanomat 8.1.2022. Viitattu 8.1.2022.


Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.