Olandsånin vesistö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin päävesistöalueet
Joen ympäristöä Hökhuvudin kirkon vaiheilla.

Olandsånin vesistö (ruots. Olandsåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 56) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Olandsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 881 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Olandsån, jonka pituus on 35 kilometriä. Joki laskee Itämereen noin 0,2 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]

Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistö sijaitsee suuren Norrströmin vesistön (tunnus 61) itäpuolella, jossa rannikkoalueella on kuusi pienempää päävesistöä. Olandsånin vesistö on niistä suurin. Sillä on Norrströmin vesistön kanssa pitkä yhteinen vedenjakaja valuma-alueen länsisivulla. Joen pohjoispäässä eli sen alajuoksulla naapurivesistö vaihtuu pienempään Forsmarksånin vesistöön (tunnus 55). Itäpuolisen vedenjakajan takana on kaksi päävesistöä, nimittäin Skeboånin vesistö (tunnus 57) ja Norrtäljeånin vesistö (tunnus 59). Päävesistöjen lisäksi on joensuun ympäristössä vielä mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on pieni.[1]

Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (44,3 %), turve (8,7 %), kalliomaa (14,8 %), hiekka ja sora (1,7 %), multamaa (6,4 %), savimaa (22 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,3 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (65,2 %), soita ja kosteikkoja (1,4 %), viljelymaita (23,8 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,0 %) sekä joutomaita (6,8 %). Näiden lisäksi on 1,8 % vesistöjä.[5]

Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olandsånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1999–2013)

SMHI on julkaissut tilastossaan Olandsånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1999–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 6,9 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 43,9 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,6 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 6,6 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 34 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 45,2 m³/s on mitattu huhtikuussa 2010 ja pienin 0,3 m³/s marraskuussa 1999. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva ajoittuisi huhtikuulle.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Olandsån.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
  2. Olandsånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
  3. a b Olandsån (SE669049-163353) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
  4. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3152–3162, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b Olandsånin vesistö (Excel-lomake nro 10664), Vattenwebb, SMHI, viitattu 1.1.2021 (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Olandsån
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.