Skeboånin vesistö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin päävesistöalueet
Näkymä Skeboånin yli joensuun lähellä Hallstavikissa.
Skeboån virtaa vuolaana Skebon ruukin vierestä.

Skeboånin vesistö (ruots. Skeboåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 57) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Skeboånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 483 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Skeboån, jonka pituus on 53 kilometriä. Joki laskee Itämereen noin 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]

Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skeboånin vesistö sijaitsee suuren Norrströmin vesistön (tunnus 61) itäpuolella, jossa on rannikkoalueella kuusi pienempää päävesistöä. Skeboånin vesistö sijaitsee lähempänä merenrannikkoa kuin muut päävesistöt, joten siksi se jääkin kolmen muun, eli Olandsånin vesistön (tunnus 56), Broströmmenin vesistön (tunnus 58) ja Norrtäljeånin vesistön (tunnus 59) keskelle. Meren puolella siihen rajautuu mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on Skeboånin vesistön kanssa yhtä suuri.[1]

Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (51 %), turve (13,2 %), kalliomaa (17,1 %), hiekka ja sora (0,6 %), multamaa (5,5 %), savimaa (6,8 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,1 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (79 %), soita ja kosteikkoja (1,4 %), viljelymaita (7,6 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,7 %) sekä joutomaita (4,5 %). Näiden lisäksi on 5,7 % vesistöjä.[5]

Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skeboånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013)

SMHI on julkaissut tilastossaan Skeboånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 3,75 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 15,7 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,57 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 3,5 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 14,5 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 22,1 m³/s on mitattu huhtikuussa 1982 ja pienin 0,3 m³/s viimeksi vuonna 2002. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta toukokuuhun ja sen huippu ajoittuisi huhtikuulle.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Skeboån.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
  2. Skeboånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 2.1.2021. (ruotsiksi)
  3. a b Skeboån (SE665800-165636) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 2.1.2021. (ruotsiksi)
  4. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3165–3168, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b Skeboånin vesistö (Excel-lomake nro 9885), Vattenwebb, SMHI, viitattu 2.1.2021 (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Skeboån
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.