Nätkelmävirna
| Nätkelmävirna | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Suku: | Virnat Vicia |
| Laji: | lathyroides |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Vicia lathyroides |
|
| Katso myös | |
Nätkelmävirna (Vicia lathyroides) on pääasiassa Euroopassa kasvava ketojen hernekasvi. Suomessa lajia tavataan vakiintuneena ainoastaan Ahvenanmaalla. Nätkelmävirna on myrkyllinen kasvi.[2]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksivuotisen nätkelmävirnan varret kasvavat 5–20 cm pitkiksi. Varret ovat ohuita ja karvaisia. Lehdet käsittävät 2–4 kapeaa lehdykkäparia. Lehden kärhi on haaraton ja toisinaan otamainen, korvakkeet ovat ehytlaitaisia ja täplättömiä. Yksittäin olevat pienikokoiset, sinipunaiset kukat ovat perättömiä. Hedelmä on 15–30 mm pitkä musta ja kalju palko. Nätkelmävirna kukkii Suomessa touko-kesäkuussa.[2]
Muista Suomessa tavattavista virnalajeista nätkelmävirna muistuttaa hieman kaitavirnaa (V. sativa ssp. angustifolia) ja mäkivirvilää (V. tetrasperma).[3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nätkelmävirnaa tavataan lähes koko Euroopasta. Pohjoisimmat esiintymät ovat Itämeren piirissä, jossa se on rannikoiden laji. Esiintymisalueen itäraja kulkee Suomesta Bulgariaan ja Kreikkaan. Euroopan ulkopuolella lajia tavataan Turkissa, Pohjois-Afrikassa sekä Pohjois-Amerikassa, jonne se on levinnyt ihmisen mukana.[4] Suomessa nätkelmävirna on esiintymisalueensa pohjoisrajoilla. Ahvenanmaalla se on muinaistulokas, jonne se lienee saapunut Ruotsista liikenteen mukana. Eniten esiintymiä tunnetaan Eckeröstä ja Bomarsundin vanhalla linnoitusalueella. Manner-Suomessa nätkelmävirna on laivojen mukana tullut painolastitulokas, jota on tavattu joistakin satamakaupungeista.[3]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa nätkelmävirnaa tavataan kuivilla niityillä sekä laivojen painolastipaikoilla.[2] Kasvi tukeutuu muuhun kasvillisuuteen ja on pienikokoisena usein hankalasti havaittava. Heikkona kilpailijana se hakeutuu mielellään teiden ja polkujen varsille ja tallatuille paikoille. Perinteisen laidunnuksen loppumista seurannut kasvupaikkojen umpeenkasvu sekä rakentaminen on harvinaistanut lajia Suomessa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laine, Unto: Nätkelmävirna. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 267.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ McFarlane, D., Maxted, N. & Osborne, J.: Vicia lathyroides IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 279.
- ↑ a b c Laine 1997, s. 267.
- ↑ Den virtuella floran: Vårvicker (ruotsiksi) Viitattu 2.3.2010.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasviatlas 2020: Nätkelmävirnan levinneisyys Suomessa.
- ITIS: Vicia lathyroides (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Vicia lathyroides (englanniksi)
|