Nuorisolle siitä, kuinka tulee käyttää hyväksi pakanallista sivistystä
| Nuorisolle siitä, kuinka tulee käyttää hyväksi pakanallista sivistystä | |
|---|---|
| Πρὸς τοὺς νέους, ὅπως ἂν ἐξ ἑλληνικῶν ὠφελοῖντο λόγων | |
 Teoksen latinankielisen käsikirjoituksen alku, n. 1420. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Basileios Suuri |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | teologia |
| Julkaistu | 363-364 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | sisar Kristoduli |
| Kustantaja | Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto |
| Julkaistu | 1994 |
| ISBN | 951-8979-16-2 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Nuorisolle siitä, kuinka tulee käyttää hyväksi pakanallista sivistystä (m.kreik. Πρὸς τοὺς νέους, ὅπως ἂν ἐξ ἑλληνικῶν ὠφελοῖντο λόγων, Pros tūs neūs, hopōs an eks hellenikōn ōfelointo logōn, lat. Ad adolescentes, de legendis libris Gentilium) on Basileios Suuren kirjoittama puhe. Se käsittelee nimensä mukaisesti sitä kysymystä, mikä on opiskelevalle nuorisolle oikea tapa hyödyntää pakanallisen kreikkalaisen kirjallisuuden teoksia osana kristillistä kasvatusta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Basileios on todennäköisesti pitänyt puheen joko vuonna 363 tai 364.[1] Se on nimensä mukaisesti suunnattu nuorelle kuulijajoukolle. Teos kuuluu Basileioksen saarnojen ja puheiden kokoelmaan numerolla XXII.[2]
Basileioksen teos liittyy kristillisen myöhäisantiikin aikaiseen keskusteluun kristillisen teologian sekä antiikin pakanallisen kirjallisuuden ja filosofian välisestä suhteesta. Tässä keskustelussa jotkut olivat ottaneet jyrkän kielteisen kannan kaikkea pakanallista ajattelua kohtaan. Jotkut, kuten Justinos Marttyyri ja Basileios, puolestaan katsoivat, että myös pakanallista kirjallisuutta voidaan käyttää hyödyksi niiltä osin kuin se sisältää osia totuudesta.[3]
Puheen on suomentanut nunna Kristoduli teokseen Pyhän Basileios Suuren opetuspuheita vuonna 1994. Aiemmin puheen on suomentanut nimellä Mitä hyötyä nuorisolle on Kreikan kirjallisuudesta Kaarle Hirvonen osaksi Lukianoksen teoksen Miten historiaa on kirjoitettava suomennosta vuodelta 1977.
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
»Samalla kun ottaa vastaan heiltä sen, mikä on hyödyllistä, on myös tiedettävä, mikä tulee syrjäyttää. Millaisista asioista on kysymys ja kuinka ne voidaan erottaa, siitä puhun nyt teille ...[4]»
Basileioksen puhe jaetaan kymmeneen lukuun. Basileios argumentoi sen puolesta, että vaikka klassillisen filosofian, retoriikan ja runouden teokset eivät paljasta totuutta täsmällisesti niin kuin pyhät kirjoitukset, toisin sanoen Raamattu, ne kuitenkin heijastelevat sitä kuten varjo tai peili. Silloin kun kristillisiä salaisuuksia ei vielä voida ymmärtää, on oikein harjoitella muilla kirjoituksilla. Mitään teosta ei tule ylenkatsoa valmistauduttaessa elämänmittaiseen taisteluun, mikäli se vain hyödyttää sielusta huolehtimista.[5]
Basileios sanoo, että jos pakanallisilla teksteillä on yhtäläisyyksiä kristillisten tekstien kanssa, niistä voi hyötyä yhtä lailla, esimerkiksi silloin, kun ne kehottavat hyveeseen; mutta jos tekstit taas poikkeavat kristillisistä teksteistä, niistä voi silti hyötyä, koska silloin kristillisen opetuksen paremmuus nousee esille.[6]
»Meidän on siis käytettävä hyväksi kirjoja mehiläisten esikuvan mukaan. Ne eivät samalla tavoin mene kaikkiin kukkiin eivätkä niitäkään, joihin lentävät, yritä ottaa kokonaisuudessaan mukaansa, vaan vievät niistä vain sellaista, mikä soveltuu niiden työhön; muun ne jättävät ja poistuvat.[7]»
Basileios mainitsee erilaisia esimerkkejä antiikin runoudesta, historiankirjoituksesta sekä perimätiedosta. Basileioksen mukaan Hesiodoksen ja Homeroksen runous käsittelee ennen kaikkea hyveellisyyttä, ja on näin hyödyllistä; samoin muun muassa Solon, Theognis ja Prodikos ylistävät hyvettä. Sama pätee kaikkiin muihin viisaudestaan tunnettuihin. Hyve näkyy Perikleen, Sokrateen ja Kleiniaan toiminnassa.[8]
Puheen loppuosa on enimmäkseen kehotusta hyveeseen; Basileios kehottaa kuulijoitaan hankkimaan itselleen varustuksen ikuisuutta varten. Hän käsittelee esimerkkinä muun muassa urheilijoiden ja soittajien valmistautumista: nämä valitsevat harjoitellessaan sen, mikä on parasta heidän päämääränsä kannalta. Samoin kuin urheilijoiden koko elämä ennen kilpailuja on kilpailuun valmistautumista, samoin kristityn elämä on tulevan maailman elämään valmistautumista. Siinä missä urheilijat noudattavat kurinalaista ruokavaliota ja välttävät ruumiin velttoutta, kristityn ei tule pitää ensisijaisesti huolta ruumiistaan vaan sielustaan.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sisar Kristoduli: Johdanto. Teoksessa Basileios Suuri 1994, s. 62.
- ↑ Jackson, Blomfield: Homilies: Homily XXII The Treatise de Spiritu Sancto. The Nine Homilies of the Hexaemeron and the Letters. Christian Classics Ethereal Library. Viitattu 29.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Padelford, Frederick Morgan: The Life of St. Basil and the Address to Young Men The Tertullian Project. Viitattu 29.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Basileios Suuri: Nuorisolle siitä, kuinka tulee käyttää hyväksi pakanallista sivistystä 1.
- ↑ Basileios Suuri: 2.
- ↑ Basileios Suuri: 3.
- ↑ Basileios Suuri: 4.
- ↑ Basileios Suuri: 5–7.
- ↑ Basileios Suuri: 8–10.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Basileios Suuri: Nuorisolle siitä, kuinka tulee käyttää hyväksi pakanallista sivistystä. Teoksessa Pyhän Basileios Suuren opetuspuheita. (Bibliothēkē Ellēnōn Paterōn kai Ekklēsastikon Syggrapheōn.) Suomentanut sisar Kristoduli. Toimitustyö: Aleksander Nyström. Joensuu: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1994. ISBN 951-8979-16-2.
- Basileios Suuri: Mitä hyötyä nuorisolle on Kreikan kirjallisuudesta. Teoksessa Lukianos: Miten historiaa on kirjoitettava. Suomentanut ja selitykset laatinut Kaarle Hirvonen. Helsinki: K. Hirvonen, 1977. ISBN 951-99105-7-3.
Alkutekstien julkaisuja, käännöksiä ja kommentaareja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- St. Basil: Letters, Vol. 4. Toimittanut Roy J. Defarrari. Loeb Classical Library. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 1934. (englanniksi)
- St. Basil the Great to students on Greek literature. New York: American Book Company, 1901. (englanniksi)
- Saint Basil on the value of Greek literature. Toimittanut N. G. Wilson. London: Duckworth, 1975. ISBN 0715609246. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Basil the Great: Address to young men on the right use of Greek literature. (englanniksi)
- Basile de Césarée: Discours aux jeunes sur l'utilité qu'ils peuvent retirer de la lecture des livres profanes. (muinaiskreikaksi) (ranskaksi)