Nousia Venäläinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nousia Venäläinen[1] eli Nousia Karjalainen[2] eli Nousia Ryds[3] eli Nousia Ryssä[4] oli 1500-luvulla elänyt henkilö. Hän on luultavasti ollut Käkisalmen läänistä peräisin ollut karjalainen. Hän esitti selonteon karjalaisten silloisista kauppateistä, jotka kulkivat Käkisalmesta Pielisjärvelle ja edelleen Ouluun ja toiseen suuntaan Vienanmerelle.[1] Hän esitti sen kuninkaan asiamiehelle Jaakko Teitille.[5] Selostus on julkaistu teoksessa Jaakko Teitin valitusluettelo Suomen aatelistoa vastaan vuosilta 1555–1556 (1894).[1]

Reittiä kutsutaan joskus Nousian Reitiksi.[5] Reitti oli pääasiassa vesireitti. Esimerkiksi Käkisalmesta Ouluun oli matkaa 115 peninkulmaa eli noin 690 kilometriä, josta vesitien osuus oli 91 peninkulmaa. Lieksanjoen reitin itään Vienanmerelle on arvioitu olleen talvitien[3], sillä koskinen Lieksanjoki ei ollut kovin kulkukelpoinen[6]. Ruotsin vaikutus ei Nousian mukaan näkynyt esimerkiksi Pielisen seudulla.[3] vaan alkoi vasta Vuokatin jälkeen Nuasjärvellä.[7]

Reittien laadusta on kuitenkin vuosikymmenien mittaan esitetty erilaisia näkemyksiä[3]. Tielaitoksen 200-vuotishistorissa esitetään esimerkiksi, että käsitys vesireittien ensisijaisuudesta olisi romantisointia.[8]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jaakko Teitin valitusluettelo Suomen aatelistoa vastaan v. 1555-1556 = Jakob Teitts klagomålsregister emot adeln i Finland år 1555-1556 / johdannon kirj. ja painoon toim. Kustavi Grotenfelt. Suomen Historiallinen seura, 1894. 408 s. Sarja: Todistuskappaleita Suomen historiaan 5
  • Tapio Salminen, Nousia Venäläinen ja taivaltie Käkisalmesta Ouluun, 1999 teoksessa: Tapani Mauranen, Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Tuhat vuotta teitä, kaksisataa vuotta tielaitosta. Edita 1999 - Tielaitoksen 200-vuotishistoria, 1. osa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.