Norjan kulttuuriministeriön lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnot

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tor Åge Bringsværdille myönnettiin erikoispalkinto vuonna 2003. Hän on myös voittanut muissa palkintokategorioissa vuosina 1979, 1982, 1985, 1989, 1995 ja 1997.
Piirtäjä Svein Nyhus ja kirjailija Gro Dahle sai kuvakirjapalkinnon perheväkivallasta kertovasta kirjasta Sinna mann vuonna 2003. Svein Nyhus on myös saanut kuvakirjapalkinnon vuonna 1998 ja kirjallisuuspalkinnon vuonna 2001. Kuva: Simon Dahle Nyhus

Kulttuuriministeriön lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnot (norj. Kulturdepartementets priser for barne- og ungdomslitteratur) ovat Norjan kulttuuriministeriön vuosittain jakamat lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnot. Palkinto myönnetään mm. kaunokirjoille, tietokirjoille ja sarjakuville.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinto perustettiin vuonna 1948 sen takia, että haluttiin lisätä norjankielistä lastenkirjallisuutta sodan aiheuttaman pulan jälkeen ja vastapainona sarjakuville.

Palkinnon aiemmat nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosien mittaan palkinnon nimi, kategoriat, määrä jne. on vaihdellut. Nimen muutoksesta voi nähdä mihin ministeriöön kulttuuri on sijoitettu hallitusmuutoksia myöten.

  • 1948–1980 – Norjan opetus- ja kirkollisasiainministeriön lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnot (Kirke- og undervisningsdepartementets premiering for barne- og ungdomslitteratur)
  • 1981–1988 – Norjan kulttuuri- ja tiedeministeriön lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnot (Kultur- og vitenskapsdepartementets premiering for barne- og ungdomslitteratur)
  • 1989 – Norjan kirkollisasiain- ja kulttuuriministeriön lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnot (Kirke- og kulturdepartementets premiering for barne- og ungdomslitteratur)
  • 1990–2000 – Norjan kulttuuriministeriön lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnot (Kulturdepartementets premiering for barne- og ungdomslitteratur)
  • 2001–2002 – Norjan kirkollisasiain- ja kulttuuriministeriön lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnot (Kultur- og kirkedepartementets premiering for barne- og ungdomslitteratur)
  • 2003–2009 – Norjan kirkollisasiain- ja kulttuuriministeriön lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnot (Kultur- og kirkedepartementets priser for barne- og ungdomslitteratur)

Kirjallisuuspalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stein Erik Lunde sai kirjallisuuspalkinnon vuonna 1998 teoksestaan Egggg ja tietokirjapalkinnon vuonna 2014 Alf Prøysenin elämäkerrasta.
Jon Fosse sai kirjallisuuspalkinnon vuonna 2000 teoksestaan Søster
Endre Lund Eriksenille myönnettiin kirjallisuuspalkinto vuonna 2002 teoksestaan Pitbull-terje går amok. Kuva: Jørn Henriksen
Rune Belsvik sai kirjallisuuspalkinnon vuosina 1994 ja 2003 teoksistaan, jotka kertovat Dustefjertenista.
Marit Kaldhol vastaanotti kirjallisuuspalkinnon vuonna 2006 teoksestaan Kino. Noveller for ungdom ja vuonna 2010 teoksestaan søkeord: ayotzintli

Vuoteen 1975 asti kirjallisuuspalkinnolla oli 1., 2. ja 3. sija. Sen lisäksi sijaa on voinut jakaa useampi henkilö. Vuodesta 1975 vuoteen 1978 sijoitus poistettiin, mutta palkinto myönnettiin edelleen useammalle, yleensä kolmelle tai neljälle henkilölle. Vuodesta 1979 on ollut vain yksi palkinnonsaaja.

  • 1948
  • 1949
  • 1950
  • 1951
    • 1. Sverre By teoksestaan Turid og dei andre
    • 2. Knut Gjengedal teoksestaan Bortanfor Blåbreen
    • 2. Mary Hegge teoksestaan Beritungen
    • 3. Anka Borch teoksestaan Jomfru Birgit
    • 3. Per Waage teoksestaan Anders i Vesterisen
  • 1952
    • 1. Finn Havrevold teoksestaan Sommereventyret
    • 1. Kari Ørbech teoksestaan Hun som fikk navnet Loretta
    • 2. Aimée Sommerfelt teoksestaan Bare en jentunge?
    • 3. Halvor Floden teoksestaan Trond og venene hans
    • 3. Vigdis Rojahn teoksestaan Marit
  • 1953
    • 1. Bjørn Rongen teoksestaan Tunturiluolan vankina (norj. Bergteken i Risehola)
    • 1. Thorbjørn Egner teoksestaan Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä (norj. Klatremus og de andre dyrene i Hakkebakkeskogen)
    • 2. Emil Herje teoksestaan Farlig kar
    • 3. Vigdis Rojahn teoksestaan Prinsen som gråt
    • 3. Jan Østby teoksestaan Hvalkongen
  • 1954
  • 1955
  • 1956
    • 1. Ei jaettu
    • 2. Jan-Magnus Bruheim teoksestaan Skrythøna og andre barnerim
    • 2. Bjørn Rongen teoksestaan Anne Villdyrjente
    • 3. Hannebo Holm (Jo Tenfjordin salanimi) teoksestaan Kauneuskuningatar (norj. Skjønnhetsdronning)
  • 1957
    • 1. Leif Hamre teoksestaan Lentokone kadoksissa (norj. Otter Tre To kaller)
    • 1. Finn Havrevold teoksestaan Aarrekätkö (norj. Marens lille ugle)
    • 2. Marie Hamsun teoksestaan Bygdebarn; bd 5: folk og fe på Langerud
    • 2. Anne-Cath. Vestly teoksestaan Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto (norj. Åtte små, to store og en lastebil)
    • 3. Emil Herje teoksestaan Kamerater
    • 3. Albert Olafsson teoksestaan Ørn fra Island
    • 3. Alf Prøysen teoksestaan Eukko pikkurilli (norj. Kjerringa som ble så lita som ei teskje)
  • 1958
    • 1. Leif Hamre teoksestaan Hyppää, Petter (norj. Blå 2 – Hopp ut)
    • 2. Jan-Magnus Bruheim teoksestaan Hornsmeden og andre barnerim
    • 2. Anne-Cath. Vestly teoksestaan Mormor og de åtte ungene i skogen
    • 3. Ingeborg Storm Jørgensen teoksestaan Parthenia seiler i natt
    • 3. Klara Semb, Danse, danse, dokka, mi
  • 1959
  • 1960
    • 1. Finn Havrevold teoksestaan Karikko uhkaa (norj. Grunnbrott)
    • 2. Haakon Lie teoksestaan Vegen til eventyret
    • 2. Kirsten Thesen teoksestaan En og to – følge slo
    • 3. Ebba Haslund teoksestaan Barskinger på Brånåsen
    • 3. Ebba Lind teoksestaan Per-Pål-Espen i Agategate
  • 1961
    • 1. Jan-Magnus Bruheim teoksestaan Røyskatten og andre barnerim
    • 1. Inger Hagerup teoksestaan Lille Persille
    • 2. Anka Borch teoksestaan Torarin
    • 2. Haakon Lie teoksestaan I villdyrskog
    • 3. Vigdis Rojahn teoksestaan Stribust
    • 3. Bjørn Rongen Slalåm for livet
  • 1962
    • 1. Ei jaettu
    • 2. Johannes Heggland teoksestaan Folket i dei kvite båtane
    • 2. Aimée Sommerfelt teoksestaan Den hvite bungalowen
    • 3. Babbis Friis-Baastad teoksestaan Nuori neiti urhea (norj. Kjersti)
    • 3. Kirsten Thesen teoksestaan Bare du og jeg
  • 1963
    • 1. Alf Prøysen teoksestaan Sirkus Mikkelikski
    • 2. Johannes Heggland teoksestaan Bronsesverdet
    • 2. Johanna Bugge Olsen teoksestaan Løsgjengeren
    • 3. Marit Nordang teoksestaan Tik-tal-taj
  • 1964
    • 1. Babbis Friis-Baastad teoksestaan Eilen poistuivat kotoaan (norj. Ikke ta Bamse)
    • 1. Chr. A. R. Christensen teoksestaan Norge under okkupasjonen
    • 2. Alf Prøysen teoksestaan Den grønne votten
    • 2. Aimée Sommerfelt teoksestaan Pablo og de andre
    • 3. Johannes Heggland teoksestaan Skutelsveinen
    • 3. Marit Kalstad teoksestaan Drømmeringen
  • 1965
    • 1. Leif Hamre teoksestaan Pakkolasku länsijäätikölle (norj. Brutt kontakt)
    • 2. Jan Fr. Waage teoksestaan Oppbrudd i Savolaks
    • 3. Ei jaettu
  • 1966
    • 1. Ei jaettu
    • 2. Jan-Magnus Bruheim teoksestaan Grashoppa og andre barnerim
    • 2. Johannes Heggland teoksestaan Syskenlaget
    • 3. Alf Kvasbø teoksestaan En flaske i snøen
    • 3. Vigdis Rojahn teoksestaan Rabletusten
  • 1967
    • 1. Rolf Døcker teoksestaan Ihanko totta, Marius (norj. Marius)
    • 2. Reidar Brodtkorb teoksestaan Rokkesteinen
    • 2. Babbis Friis-Baastad teoksestaan Du må våkne, Tor!
    • 2. Alf Prøysen teoksestaan Teskjekjerringa på camping
    • 3. Ei jaettu
  • 1968
    • 1. Ei jaettu
    • 2. Alf Kvasbø teoksestaan Dueller
    • 2. Oddmund Ljone teoksestaan På villstrå
    • 3. Reidar Brodtkorb teoksestaan Tisledevollen
    • 3. Gunnar Sem teoksestaan Veien til Vestmar
  • 1969
    • 1. Jan-Magnus Bruheim teoksestaan Romferda og andre barnerim
    • 1. Zinken Hopp teoksestaan Arven fra Adamson
    • 2. Reidar Brodtkorb teoksestaan Haiene gikk opp med tidevannet
    • 2. Finn Havrevold teoksestaan Lommekniven
    • 3. Alf Kvasbø teoksestaan Kaldt vann i blodet
  • 1970
    • 1. Ei jaettu
    • 2. Reidar Brodtkorb teoksestaan Gutten som fant kirkesølvet
    • 2. Johannes Heggland teoksestaan Den forfølgde
    • 3. Else Breen teoksestaan Mias kråke
    • 3. Eli Erichsen teoksestaan Signe og Signora
    • 3. Alf Kvasbø teoksestaan En sjel av kork
  • 1971
    • 1. Reidar Brodtkorb teoksestaan Fuglen som fløy over land og hav
    • 2. Leif Hamre teoksestaan Operaatio Arktis (norj. Operasjon Arktis)
    • 3. Aimée Sommerfelt teoksestaan Den farlige natten
  • 1972
    • 1. Jan-Magnus Bruheim teoksestaan Syskenringen og andre barnedikt
    • 1. Johannes Heggland teoksestaan Selja frå Salmeli
    • 1. Kari Vinje teoksestaan Den vesle jenta og den store tyven
  • 1973
    • 1. Alf Kvasbø teoksestaan Storm
    • 2. Reidar Brodtkorb teoksestaan Minus 30 grader
    • 2. Ragne Solås teoksestaan Om Jonna og Emil
    • 2. Kari Ørbech teoksestaan Alt kan hende Peder
  • 1974
    • 1. Alf Kvasbø teoksestaan Nærkamp
    • 2. Reidar Brodtkorb teoksestaan S/S Vannrotta
    • 2. Aimée Sommerfelt teoksestaan Reisen til ingensteder
    • 2. Kari Ørbech teoksestaan Stormdagen
  • 1975
  • 1976
    • Tormod Haugen teoksestaan Zeppelin
    • Karin Lorentzen teoksestaan Stine Stankelben
    • Jo Tenfjord teoksestaan Tre trylleord
    • Kari Vinje teoksestaan Kamilla ja kadonnut kirje (norj. Kamillas venn)
  • 1977
  • 1978
  • 1979Klaus Hagerup teoksestaan I denne verden er alt mulig
  • 1980Torill Thorstad Hauger teoksestaan Det kom et skip til Bjørgvin i 1349
  • 1981 – Anne-Cath. Vestly hänen koko kirjallisesta tuotannostaan
  • 1982 – Torill Thorstad Hauger teoksestaan Sigurd drakedreperen
  • 1983Ellen Francke teoksestaan Blendingsgardiner og blå turnsko
  • 1984Torill Smith-Simonsen teoksestaan Forhold
  • 1985Stig Holmås teoksestaan Ukkosenpoika (norj. Tordensønnen)
  • 1986Kari Bøge teoksestaan Speilet fanger
  • 1987Mette Newth teoksestaan Bortførelsen
  • 1988Thore Hansen teoksestaan Skogland
  • 1989 – Tormod Haugen teoksestaan Skriket fra jungelen
  • 1990Jostein Gaarder teoksestaan Pasianssimysteerio (norj. Kabalmysteriet)
  • 1991Tor Fretheim teoksestaan Kysset som fikk snøen til å smelte
  • 1992 – Klaus Hagerup teoksestaan I går var i dag i morgen
  • 1993Kjersti Scheen teoksestaan Månefeen
  • 1994 – Rune Belsvik teoksestaan Dustefjerten og den store marsipanfesten
  • 1995Per Knutsen teoksestaan Rått parti
  • 1996Bjørn Sortland teoksestaan Love light
  • 1997Rønnaug Kleiva teoksestaan Ikkje gløym å klappe katten
  • 1998Stein Erik Lunde teoksestaan Eggg
  • 1999Jon Ewo teoksestaan Sola er en feit gud
  • 2000Jon Fosse teoksestaan Søster
  • 2001 – Svein Nyhus teoksestaan Lille Lu og trollmannen Bulibar
  • 2002 – Endre Lund Eriksen teoksestaan Pitbull-Terje går amok
  • 2003 – Rune Belsvik teoksestaan Dustefjerten og den store sommarferieturen
  • 2004Harald Rosenløw Eeg teoksestaan Yatzy
  • 2005Hilde K. Kvalvaag teoksestaan Nattsommarfugl
  • 2006Marit Kaldhol teoksestaan Kino. Noveller for ungdom
  • 2007Hilde Hagerup teoksestaan Bittet
  • 2008Sverre Henmo teoksestaan Natt på Frognerbadet
  • 2009Lars Mæhle teoksestaan Landet under isen
  • 2010 – Marit Kaldhol teoksestaan søkeord: ayotzintli
  • 2011 – Harald Rosenløw Eeg teoksestaan Gyldig fravær
  • 2012Arne Svingen teoksestaan Sangen om en brukket nese
  • 2013Håkon Øvreås teoksestaan Brune
  • 2014Liv Marit Weberg teoksestaan Jeg blir heldigvis ikke lagt merke til
  • 2015Inga Sætre teoksestaan Fyrvokterne
  • 2016Torun Lian teoksestaan Alice svømmer ikke[1]
  • 2017Arnfinn Kolerud teoksestaan Snillionen[2]

Kuvakirjapalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

- Harald Nordberg on saanut kuvakirjapalkinnon vuosina 1978, 1983 ja 1995 sekä kuvituspalkinnon vuosina 1985 ja 1989. Kuva: Svein Nyhus

Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1961.

Tietokirjapalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eirik Newth on voittanut tietokirjapalkinnon vuosina 1994, 1996 ja 1999. Hänen äitinsä Mette Newth on voittanut palkinnon vuosina 1974, 1975, 1987 ja 1990 kun taas hänen isänsä Philip Newth on voittanut palkinnon vuosina 1976 ja 1977.
Kuva: Rune Henning Johansen
Jon Ewo on voittanut tietokirjapalkinnon vuonna 2003 ja kirjallisuuspalkinnon vuonna 1999.

Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1984.

  • 1984 – Niels Songe-Møller ja Elisabeth Juell Rasmussen teoksestaan Fra barn til voksen
  • 1985 – Ei jaettu
  • 1986 – Ei jaettu
  • 1987 – Sverre M. Fjelstad teoksestaan Ville dyr i skogen
  • 1988 – Marit Lande teoksestaan Jeg maler det jeg så, om Edvard Munch for barn og ungdom
  • 1989 – Ei jaettu
  • 1990 – Ei jaettu
  • 1991 – Sossen ja Guy Krohg teoksestaan Tankenes reise
  • 1992 – Ei jaettu
  • 1993 – Olav Norheim ja Mikael Holmberg teoksestaan Potetboka
  • 1994 – Eirik Newth teoksestaan Sola – vår egen stjerne
  • 1995 – Tor Åge Bringsværd teoksestaan serien Vår gamle gudelære
  • 1996 – Eirik Newth teoksestaan Totuuden jäljillä : luonnontieteiden historia (norj. Jakten på sannheten)
  • 1997 – Tor Åge Bringsværd ja Akin Duzakin teoksestaan Noa. Han som overlevde Den store flommen
  • 1998 – Helene Uri teoksestaan Den store faktaboka om språk
  • 1999 – Eirik Newth teoksestaan Fremtiden. Hva skjer etter år 2000?
  • 2000 – Anne Thelle Backer teoksestaan Japan – solens opprinnelse
  • 2001 – Anne B. Ragde teoksestaan Ogsaa en ung Pige. Biografi om Sigrid Undset
  • 2002 – Tore Linné Eriksen teoksestaan Nelson Mandela. Et liv i kamp mot rasisme og undertrykking
  • 2003 – Jon Ewo teoksestaan Vil den virkelige William være så snill å reise seg! William Shakespeare – et puslespill av en biografi
  • 2004 – Harald Skjønsberg teoksestaan 1814: det frie Norges fødselsår
  • 2005 – Erna Osland teoksestaan Skarpe tenner
  • 2006 – Ivo de Figueiredo teoksestaan Slipp meg. En bok om Henrik Ibsen
  • 2007 – Anders Danielsen Lie ja Maria Øverås teoksestaan Sex og sånt
  • 2008 – Ivo de Figueiredo teoksestaan Støv. En bok om Henrik Wergeland
  • 2009 – Øyvind Holen ja Mikael Noguchi teoksestaan Hiphop. Graffiti, rap, breaking, dj-ing
  • 2010 – Dagny Holm teoksestaan Nysgjerrig på edderkopper
  • 2011 – Hilde Hagerup teoksestaan Virginia Woolf
  • 2012 – Jon Ewo teoksestaan Norske konger og dronninger
  • 2013 – Anne Thelle teoksestaan Bombene over Hiroshima og Nagasaki
  • 2014 – Stein Erik Lunde ja Ragnar Aalbu teoksestaan Dra krakken bortåt glaset. Ei bok om Alf Prøysen
  • 2015 – Marta Breen, Madeleine Schultz ja Jenny Jordahl: F-ordet. 155 grunner til å være feminist.
  • 2016 – Eldrid Johansen ja Steffen R. M. Sørum teoksestaan Skriv Genialt!
  • 2017 – Mariann Youmans teoksestaan Følelser til å bli sprø av

Esikoisteoksen palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1977.

Annette Münch voitti esikoisteoksen palkinnon vuonna 2006. Kuva: Eva Rose Furmyr
Emilie Christensenille myönnettiin esikoisteoksen palkinto vuonna 2007 teoksestaan Andungen og jeg (jul). Kirja sai myös hopean Vuoden kauneimmista kirjoista.

Kuvituspalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johan Vestly voitti kuvituspalkinnon useamman kerran kuvituksistaan vaimonsa Anne-Cath. Vestlysin kirjoissa. Kuva: Rigmor Dahl Delphin vuonna 1964
Unni-Lise Jonsmoen sai palkinnon vuonna 1966.
Øyvind Torseter (vasemmalla) on voittanut palkinnon useamman kerran.

Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1957.

  • 1957
  • 1958
  • 1959
  • 1960
    • Arne Johnson teoksen Hemmelig sender kuvittamisesta (teksti: Olaf Rynning-Tønnesen)
    • Unni-Lise Jonsmoen teoksen Det hendte i Taremareby kuvittamisesta (teksti: Ingebrigt Davik)
    • Borghild Rud teoksen Teskjekjerringa på nye eventyr kuvittamisesta (teksti: Alf Prøysen)
    • Tonje Strøm teoksen Per-Pål-Espen i Agategate kuvittamisesta (teksti: Ebba Lind)
  • 1961
    • Reidar Johan Berle teoksen Dragefisken kuvittamisesta (teksti: Pearl Buck)
    • Reidar Johan Berle teoksen Røyskatten og andre barnerim kuvittamisesta (teksti: Jan-Magnus Bruheim)
    • Unni-Lise Jonsmoen teoksen Singeling for rare ting kuvittamisesta (teksti: Ola Jonsmoen)
  • 1962
    • Reidar Johan Berle teoksen Vi leser eventyr
    • Ørnulf Ranheimsæter teoksen Barnas store sangbok (toimitus: Anne-Cath. Vestly)
  • 1963 – Hans Normann Dahl teoksen Sirkus Mikkelikski kuvittamisesta (teksti: Alf Prøysen)
  • 1964
    • Borghild Rud teoksen Den grønne votten kuvittamisesta (teksti: Alf Prøysen)
    • Hans Normann Dahl teoksen Pablo og de andre kuvittamisesta (teksti: Aimée Sommerfelt)
    • Johan Vestly teoksen Knerten gifter seg kuvittamisesta (teksti: Anne-Cath. Vestly)
  • 1965
  • 1966 –
    • Grethe Berger teoksen Plukke, plukke barnevers kuvittamisesta (teksti: Ragnhild Knagenhjelm)
    • Reidar Johan Berle teoksen Grashoppa og andre barnerim kuvittamisesta (teksti: Jan-Magnus Bruheim)
    • Tore Bernitz Pedersen teoksen Fra Hompetitten til Bakvendtland kuvittamisesta (teksti: Alf Prøysen)
  • 1967 –
    • Kaare Espolin Johnson teoksen Ringelihorn og andre eventyr kuvittamisesta (teksti: Regine Normann)
    • Hans Normann Dahl teoksen Du må våkne, Tor! kuvittamisesta (teksti: Babbis Friis-Baastad)
    • Borghild Rud teoksen Teskjekjerringa på camping kuvittamisesta (teksti: Alf Prøysen)
  • 1968 –
    • Hans Normann Dahl teoksen Hest på ønskelisten kuvittamisesta (teksti: Babbis Friis-Baastad)
    • Arne Johnson teoksen Hansemann kuvittamisesta (teksti: Synnøve Gill Dahl)
    • Olav Bjørgum teoksen Eventyr og historier fra Mostua, Del II kuvittamisesta (teksti: Ingeborg Refling Hagen)
  • 1969 –
    • Arne Johnson teoksen Den grå katt og den sorte kuvittamisesta (teksti: Regine Normann)
    • Reidar Johan Berle teoksen Romferda og andre barnerim kuvittamisesta (teksti: Jan-Magnus Bruheim)
    • Egil Torin Næsheim teoksen Haiene gikk opp med tidevannet kuvittamisesta (teksti: Reidar Brodtkorb)
  • 1970
    • Olav Bjørgum teoksen Eventyr og historier fra Mostua, Del IV kuvittamisesta (teksti: Ingeborg Refling Hagen)
    • Kjersti Scheen Grepp teoksen Gutten som fant kirkesølvet kuvittamisesta (teksti: Reidar Brodtkorb)
    • Vigdis Rojahn teoksen Vesle-Laie's eventyr kuvittamisesta
    • Eva Storsveen teoksen På langferd med Mjo Monsemann kuvittamisesta (teksti: Jan-Magnus Bruheim)
  • 1971 –
    • Borghild Rud teoksen Den farlige natten kuvittamisesta (teksti: Aimée Sommerfelt)
    • Reidar Johan Berle teoksen Ønsketreet. Eventyr fra fem verdensdeler kuvittamisesta (teksti: Jo Tenfjord)
    • Arne Johnson teoksen Eventyrfjell kuvittamisesta (teksti: Johan Falkberget)
  • 1972 –
    • Arne Johnson teoksen Klang, den store hunden kuvittamisesta (teksti: William H. Armstrong)
    • Egil Torin Næsheim teoksen Islandske eventyr kuvittamisesta (teksti: Albert Olafsson)
  • 1973 –
    • Johan H. Kippenbroeck teoksen I brønnen og i tjernet kuvittamisesta (teksti: Jørgen Moe)
    • Hans Normann Dahl teoksen Den vesle heksa kuvittamisesta (teksti: Otfried Preussler)
    • Sigrun Sæbø Kapsberger teoksen Laksen Glad kuvittamisesta (teksti: Ingvald Svinsaas)
  • 1974 –
    • Turid Balke teoksen Det begynte en fredag i Finvik kuvittamisesta
    • Kari Bøge teoksen Det blir alvor kuvittamisesta (teksti: Einar Økland)
    • Vivian Zahl Olsen teoksen Fru Pigalopp kuvittamisesta (teksti: Bjørn Rønningen)
  • 1975 –
    • Kari Bøge teoksen Slik er det kuvittamisesta (teksti: Einar Økland)
    • Finn Graff teoksen Fresi Fantastika kuvittamisesta (teksti: Ronald McCuaig)
    • Thore Hansen teoksen Azur – kapteinens planet kuvittamisesta (teksti: Jon Bing)
    • Egil Torin Næsheim teoksen Katta på Grip kuvittamisesta (teksti: Øyvind Dybvad)
  • 1976 –
    • Wenche Øyen teoksen Helga kuvittamisesta (teksti: Sigrun Okkenhaug)
    • Johan Vestly teoksen Guro og nøkkerosene kuvittamisesta (teksti: Anne-Cath. Vestly)
  • 1977
    • Bård Valberg teoksen Fagerlia kuvittamisesta (teksti: Halvor Floden)
    • Iver Jåks teoksen Bår'ta. Låkkangir'ji og Gal'ka kuvittamisesta (teksti: Johan Jernsletten)
  • 1978 –
    • Dag Fyri teoksen Kvar vart det av jula? kuvittamisesta (teksti: Rasmus Løland)
    • Thore Hansen teoksen Leonard Wompers vidunderlige hemmelighet kuvittamisesta
    • Oddvar Torsheim teoksen På frifot kuvittamisesta (teksti: Einar Økland)
  • 1979 –
    • Hans Normann Dahl teoksen ABC kuvittamisesta (toimitus: Anne Lise Gjerdrum)
    • Unni-Lise Jonsmoen teoksen Svarttrosten som forsov seg kuvittamisesta
  • 1980 – Omar Andréen teoksen Tom i villmarka kuvittamisesta (teksti: Ingvald Svinsaas)
  • 1981 –
    • Finn Graff teoksen I avisen kuvittamisesta (teksti: Arild Nyquist)
    • Karl Erik Harr teoksen Hulder-Jonas på Lofotfiske kuvittamisesta (teksti: Kari B. Svendsen)
  • 1982 – Einar Aarø teoksen Måsen som ikkje vil døy kuvittamisesta (teksti: Magnar Rygg)
  • 1983 – Ei jaettu
  • 1984 – Fam Ekman teoksen Frida, en hundehistorie kuvittamisesta (teksti: Beate Audum)
  • 1985 –
    • Tonje Strøm teoksen Dikt for deg og andre barn kuvittamisesta
    • Harald Nordberg teoksen Den store barnesangboka kuvittamisesta
  • 1986 – Ei jaettu
  • 1987 – Bård Valberg teoksen Prinsen av Fogo kuvittamisesta (teksti: Bjørn-Erik Hanssen)
  • 1988 – Wenche Øyen teoksen Eg. Kristin kuvittamisesta (teksti: Eva Jensen)
  • 1989 – Harald Nordberg teoksen Den store dikt- og regleboka kuvittamisesta
  • 1990 – Malgorzata Piotrowska teoksen Maurits og den store barnålkrigen kuvittamisesta (teksti: Geirr Lystrup)
  • 1991 – Ei jaettu
  • 1992 – Finn Graff, Tenk om ...! kuvittamisesta (teksti: Arild Nyquist)
  • 1993 – Ingrid Jangaard Ousland teoksen Ved kilden kuvittamisesta (teksti: Kirsti Birkeland)
  • 1994 – Lars Elling teoksen Eg greier meg kuvittamisesta (teksti: Rønnaug Kleiva)
  • 1995 – Fam Ekman teoksen Morovers kuvittamisesta (teksti: André Bjerke)
  • 1996 – Marek Woloszyn teoksen Eventyret om Mozart kuvittamisesta (teksti: Minken Fosheim)
  • 1997 – Inger Lise Belsvik teoksen Ikkje gløym å klappe katten kuvittamisesta (teksti: Rønnaug Kleiva)
  • 1998 – Kim Hiorthøy teoksen Eggg kuvittamisesta (teksti: Stein Erik Lunde)
  • 1999 – Øyvind Torseter teoksen Pode kuvittamisesta (teksti: Tor Arve Røssland)
  • 2000 – Justyna Nyka teoksen Hva skal du bli? kuvittamisesta (teksti: Rune Tuverud)
  • 2001 – Bjørn Ousland teoksen Frøken Bisk Glefs og femten andre kuvittamisesta (teksti: Halvor Roll)
  • 2002 – Per Dybvig teoksen Trillefolket. Hva hendte med Kjartan? kuvittamisesta (teksti: Tore Renberg)
  • 2003 – Finn Graff teoksen Eventyret om Ole Bull kuvittamisesta (teksti: Minken Fosheim)
  • 2004 – Inger Lise Belsvik teoksen Kort til ein engel kuvittamisesta
  • 2005 – Marvin Halleraker teoksen Skarpe tenner kuvittamisesta (teksti: Erna Osland)
  • 2006 – Tora Marie Norberg teoksen Rett & slett. Rettighetsboka for deg under 18 år kuvittamisesta (teksti: Mariann Youmans)
  • 2007 – Øyvind Torseter teoksen Klar ferdig gå! kuvittamisesta (teksti: Beate Grimsrud ja Inger Alfvén)
  • 2008 – Thore Hansen teoksen Verdens største gorilla og andre rim kuvittamisesta (teksti: Linde Hagerup)
  • 2009 – Marvin Halleraker teoksen Halleluja kuvittamisesta
  • 2010 – Per Dybvig teoksen Tohtori Proktori ja mahdollinen maailmanloppu (norj. Doktor Proktor og verdens undergang. Kanskje) kuvittamisesta
  • 2011 – Kaia Dahle Nyhus teoksen Håpe, sa gåsa kuvittamisesta (teksti: Gro Dahle)
  • 2012 – Trond Bredesen Kunstdetektivene-sarjan kuvittamisesta (osat 1-13)
  • 2013 – Bo Gaustad teosten Buster (Lars Saabye Christensen), Bøllene (Bo Gaustad) ja Hvorfor er vannet vått? kuvittamisesta (Ole Robert Sunde)
  • 2014 – Anna Fiske kokonaispanoksestaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden kuvittamisessa vuonna 2014.
  • 2015 – Bo Gaustad teoksen Kattejenta kuvittamisesta (teksti: Veronica Erstad)
  • 2016 – Øyvind Torseter teoksen Alice svømmer ikke kuvittamisesta (teksti: Torun Lian)
  • 2017 – Iben Sandemose teoksen Kom si, kom sa kuvittamisesta (teksti: Eva Jensen)

Kääntäjäpalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halldis Moren Vesaas voitti kirjallisuuspalkinnon vuonna 1949 ja kääntäjäpalkinnon vuonna 1980. Hänen tyttärensä Guri Vesaas, salanimellä Hanna Midtbø, on voittanut kääntäjäpalkinnon vuonna 1989.
Tor Edvin Dahl sai kääntäjäpalkinnon vuonna 1983. Kuva: Jan Erik Friis

Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1972. Palkinto on joinakin vuosina jaettu sekä kirjanorjan että uusnorjan käännökselle.

  • 1972 –
    • Olaf Coucheron käännöksestään Istedenfor en far (kirjailija: Kerstin Thorvall)
    • Jørgen Stang käännöksestään Trippe-Trapp-Trappestein (kirjailija: Halfdan Rasmussen)
  • 1973 –
  • 1974 – Jo Giæver Tenfjord käännöksestään Brødrene Løvehjerte (kirjailija: Astrid Lindgren)
  • 1975 –
    • Zinken Hopp käännöksestään Ned med agurk-kongen (kirjailija: Christine Nøstlinger)
    • Jo Ørjasæter käännöksestään Dei teier meg i hel (kirjailija: Inger Skote)
  • 1976 –
  • 1977
    • Inger Berset käännöksestään Mikkels eventyr i høyblokken (kirjailija: Inger Skote)
    • Magne Midttun käännöksestään Han er bror din (kirjailija: Richard Parker)
  • 1978 –
    • Jørund Mannsåker käännöksestään Eg har ikkje bedt om å få koma (kirjailija: Antti Jalava)
    • Hans Braarvig käännöksestään Paula (kirjailija: Christina Kövesi)
  • 1979 –
    • Ivar Eskeland käännöksestään Tordivelen flyg i skyminga (kirjailija: Maria Gripe)
    • Tormod Haugen käännöksestään Løven, heksa og klesskapet (kirjailija: C. S. Lewis)
  • 1980 –
    • Jon Bing käännöksestään Den fjerneste kyst (kirjailija: Ursula le Guin)
    • Halldis Moren Vesaas käännöksestään Ramser og remser (kirjailija: Gunilla Bergström)
  • 1981 – Gunnel Malmstrøm käännöksestään Skurken i Mummihuset (kirjailija: Tove Jansson)
  • 1982 –
    • Siri Ness käännöksestään Agnes Cecilia – en selsom historie (kirjailija: Maria Gripe)
    • Jo Ørjasæter käännöksestään Mor er inga heks, (kirjailija: Olov Svedelid)
  • 1983 – Erik Krogstad käännöksestään Den uendelige historien (kirjailija: Michael Ende)
  • 1984 –
    • Beate Audum käännöksestään Majken, en dag i mai (kirjailija: Margareta Strömstedt)
    • Øystein Rosse käännöksestään Benny boksaren (kirjailija: Max Lundgren)
  • 1985 – Kari ja Kjell Risvik käännöksestään På slakk line (kirjailija: Lygia Bojunga Nunes)
  • 1986 – Olaf Coucheron käännöksestään Lille Ulv og de Talende Tegnene (kirjailija: Stig Ericson)
  • 1987 – Tormod Haugen käännöksestään En mor til sommeren (kirjailija: Patricia MacLachlan)
  • 1988 –
    • Ragnar Hovland käännöksestään Den siste sjørøvaren (kirjailija: Mats Wahl)
    • Tor Edvin Dahl käännöksestään Den kjempestore krokodillen (kirjailija: Roald Dahl)
  • 1989 –
    • Hanna Midtbø hänen koko käännöstyöstään ja erityisesti käännöksestään Elin sterkast i verda (kirjailija: Katarina Kuick)
    • Siri Ness käännöksestään Udyret (kirjailija: Janni Howker)
  • 1990 –
    • Mette Newth käännöksestään Barn av sitt folk (kirjailija: Anne Cameron)
    • Øystein Rosse käännöksestään Falskt ansikt (kirjailija: Welwyn Wilton Katz)
  • 1991 –
    • Isak Rogde käännöksestään Mens regnbuen blekner (kirjailija: Peter Pohl)
    • Kari Bolstad ja Erling Langleite käännöksestään Hunden som sprang mot ei stjerne (kirjailija: Henning Mankell)
  • 1992 –
    • Merete Alfsen käännöksestään Så mye å si deg... (kirjailija: John Marsden)
    • Ingvar Moe käännöksestään Lykke til, Robinson (kirjailija: Vibeke Marx)
  • 1993 – Mona Lange käännöksestään Spurvenes reise (kirjailija: Fran Leeper Buss)
  • 1994 – Tor Fretheim käännöksestään Hjertets fryd (kirjailija: Per Nilsson)
  • 1995 – Linn Øverås käännöksestään Den utvalgte (kirjailija: Lois Lowry)
  • 1996 – Gry Brenna käännöksestään Råte (kirjailija: Trudy Krisher)
  • 1997 –
    • Torstein Bugge Høverstad käännöksestään Nordlys (kirjailija: Philip Pullman)
    • Jo Ørjasæter käännöksestään Det Jamie såg (kirjailija: Carolyn Coman)
  • 1998 – Bodil Engen käännöksistään Med bare hendene (kirjailija: Bart Moeyaert) ja Rosen og svinet (kirjailija: Anne Provoost)
  • 1999 – Ei jaettu
  • 2000 – Kari Kemény käännöksestään Rødhette på Manhattan (kirjailija: Carmen Martín Gaite)
  • 2001 –
  • 2002 –
    • Steinar Lone käännöksestään Fablar i telefonen og andre forteljingar (kirjailija: Gianni Rodari)
    • Tor Fretheim käännöksistään Mot en stjerne, Skyggene vokser i skumringen ja Gutten som sov med snø i sin seng (kirjailija: Henning Mankell)
  • 2003 – Øystein Rosse käännöksestään Skammarens dotter og Skammarteiknet (kirjailija: Lene Kaaberbøl)
  • 2004 – Morten Hansen käännöksestään Ønskelisten (kirjailija: Eoin Colfer)
  • 2005 – Fartein Døvle Jonassen Otorienes tid-sarjan kääntämisestä (kirjailija: Lian Hearn)
  • 2006 – Ragnfrid Stokke käännöksestään Griseparadis (kirjailija: Kitty Fitzgerald)
  • 2007 – Torstein Bugge Høverstad Harry Potter-sarjan kääntämisestä (kirjailija: J. K. Rowling)
  • 2008 – Thomas Lundbo käännöksestään Kiffe kiffe i morgen (kirjailija: Faïza Guène)
  • 2009 – Øystein Vidnes käännöksestään Veslebror ser deg (kirjailija: Cory Doctorow)
  • 2010 – Tove Bakke käännöksestään Aldri tilfreds (2009) ja Like sint (2010) (kirjailija: Maria Desplechin)
  • 2011 – Jørn Roeim käännöksistään Spille død ja Nære på (Blade 1 ja 2) (kirjailija: Tim Bowler)
  • 2012 – Guri Vesaas käännöksestään Rosas buss (2012) (kirjailija: Fabrizio Silei)
  • 2013 – Eva Jensen käännöksestään Små heimar (kirjailija: Carl Sandburg)
  • 2014 – Tiril Broch Aakre käännöksestään Boy Nobody (kirjailija: Allen Zadoff)
  • 2015 – Hilde Stubhaug käännöksestään Gresshoppejungel (kirjailija: Andrew Smith)
  • 2016 – Bodil Engen käännöksestään Morderens ape (kirjailija: Jacob Wegelius)
  • 2017 – Line Almhjell käännöksestään Guttene (kirjailija: Jessica Schiefauer)

Sarjakuvapalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1973.

  • 1973 – Solveig Muren Sanden ja Johannes Farestveit teoksestaan Smørbukk
  • 1974 – Mette Newth teoksestaan Benjamin Fisker
  • 1975 – Kari Bøge teoksestaan Sotus
  • 1976 – Mette ja Philip Newth teoksestaan Bruse
  • 1977 – Kaare Bratung koko tuotannostaan
  • 1978 – Terje Nordberg teoksestaan Rikke og Frimann
  • 1979 – Rune Johan Andersson, Jon Bing ja Tor Åge Bringsværd teoksestaan Paradox
  • 1980 – Thore Hansen teoksestaan Old
  • 1981 – Håkon Aasnes teoksestaan Fra skolebenk til gårdsarbeid
  • 1982
    • Anders Kvåle Rue teoksestaan Sjøormen Sjur
    • Lars Fiske teoksestaan En henrettelse
  • 1983 – Arild Midthun, Dag Kolstad ja Terje Nordberg teoksestaan Truls og Trine redder julen
  • 1984 – Tommy Sydsæter teoksestaan Vazelina Bilopphøggers
  • 1985 – Bjørn Ousland ja Jón Sveinbjørn Jónsson teoksestaan Mareritt
  • 1986 – Tor Bomann-Larsen teoksestaan Fridtjof og Hjalmar
  • 1987 – Anders Kvåle Rue teoksestaan Tuss og Troll
  • 1988 – Bjørn Ousland ja Eirik Ildahl teoksestaan Solruns saga, 1. Pesta
  • 1989 – Ei jaettu
  • 1990 – Arild Midthun ja Terje Nordberg teoksestaan Troll 2: Urgrims Hemmelighet
  • 1991 – Kåre Holt ja Morten Myklebust teoksestaan Kristina av Tunsberg
  • 1992 – Ei jaettu
  • 1993 – Ei jaettu
  • 1994 – Knut Westad, Ragnhild Beate Nilsen ja Morten Myklebust teoksestaan I ramnens skugge
  • 1995 – InkaLill teoksestaan Felina
  • 1996 – Erna Osland ja Arild Midthun teoksestaan Ivar Aasen. Ei historie om kjærleik
  • 1997 – InkaLill teoksestaan Keiser Overall. Ridderne av Dor, 5
  • 1998 – Dag Frognes teoksestaan Tordenskiold – admiral & rebell
  • 1999 – Bjørn Ousland teoksestaan Mumle Gåsegg. Fritt etter Asbjørnsen og Moe
  • 2000 – InkaLill teoksestaan Tidens Trapp. Ridderne av Dor, 7
  • 2001 – Ola A. Hegdal ja Tore Strand Olsen teoksestaan Jeg, Arne Næss
  • 2002 – Bjørn Ousland teoksestaan Grimsborken. Fritt etter Asbjørnsen og Moe
  • 2003 – InkaLill teoksestaan Miranda. Fargenes mester
  • 2004 – Jason teoksestaan Du går feil vei
  • 2005 – Anna Fiske teoksestaan Rabbel 1, 2 og 3
  • 2006 – Lene Ask teoksestaan Hitler, Jesus og farfar
  • 2007 – Øystein Runde ja Geir Moen teoksestaan De fire store. Når de døde våkner
  • 2008 – Sigbjørn Lilleeng teoksestaan Nebelgrad Blues 4 – Eksossolo
  • 2009 – Bendik Kaltenborn teoksestaan Serier som vil deg vel
  • 2010 – Ei jaettu
  • 2011 – Inga Sætre teoksestaan Fallteknikk
  • 2012 – Lene Ask teoksestaan Neste gang blir alt riktig
  • 2013 – Steffen Kverneland teoksestaan Munch
  • 2014 – Xueting Yang teoksestaan Et annet sted
  • 2015 – Øystein Runde ja Knut André Solberg teoksestaan Futen
  • 2016 – Anna Fiske teoksestaan Palle Puddel drar til New York
  • 2017 – Ida Eva Neverdahl teoksestaan I'm a gril, it's fantastic

Erikoispalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1982. Palkintoa ei jaeta joka vuosi.

Kunniapalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinto on jaettu vain kerran.

  • 1970Alf Prøysen (kuolemansa jälkeen) työstään Norjan lastenkirjallisuuden hyväksi

Uraauurtavan työn palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinto on jaettu vain kerran.

Palkinnon voittaneet perheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Inger Hagerup, hänen poikansa Klaus ja hänen pojantyttärensä Hilde ovat voittaneet palkinnon.
  • Mette Newth, hänen miehensä Philip ja heidän poikansa Eric ovat voittaneet palkinnon.
  • Aviopari Gro Dahle ja Svein Nyhus ovat tehneet palkitun kirjan yhdessä ja heidän tyttärensä Kaia Dahle Nyhus on myös voittanut palkinnon.
  • Sekä Ingrid Jangaard Ousland että hänen poikansa Björn ovat voittaneet palkinnon.
  • Sekä Halldis Moren Vesaas että hänen tyttärensä Guri ovat voittaneet palkinnon.
  • Sekä Jo Ørjasæter että hänen tyttärensä Elin ovat voittaneet palkinnon.
  • Aviopari Sossen ja Guy Krogh ovat tehneet palkitun kirjan yhdessä.
  • Aviopari Johan ja Anne-Cath. Vestly ovat tehneet palkitun kirjan yhdessä ja Anne-Cath. on voittanut useita palkintoja yksin.
  • Aviopari Jane ja Agnar Mykle ovat tehneet palkitun kirjan yhdessä.
  • Aviopari Kari ja Kjell Risvik ovat voittaneet kääntäjäpalkinnon yhdessä.
  • Aviopari Lars ja Anna Fiske Lars ovat molemmat voittaneet palkinnon.
  • Siskokset Zinken Hopp ja Odd Brochmann ovat molemmat voittaneet palkinnon.

Viitteet ja alaviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Humor og alvor – sterkt fortalt, her er vinnerne barnebokinstituttet.no. (norjaksi)
  2. Flukt, følelser og humor – her er vinnerne barnebokinstituttet.no. (norjaksi)
  3. Debutantene kommer – her er vinnerne av Kulturdepartementets priser for barne- og ungdomslitteratur barnebokinstituttet.no. (norjaksi)