Nora Pöyhönen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nora Pöyhönen

Alexandra Eleonora (Nora) Pöyhönen, os. Europaeus (16. heinäkuuta 1849 Liperi1. huhtikuuta 1938 Haapavesi) oli suomalainen kasvitarhaopetuksen edistäjä.[1]

Pöyhösen isä oli valtiopäivämies, Liperin kirkkoherra ja teologian tohtori A. J. Europaeus ja äiti tämän toinen puoliso Selma Augusta Lampa.[2] Pöyhösen veli oli Suomen hammaslääketieteen isäksi kutsuttu Matti Äyräpää.[1] Pöyhönen olisi halunnut opiskella opettajaksi, mutta joutui keskeyttämään opinnot heikon terveytensä takia. Hän oli perehtynyt maanviljelykseen ja hoiti miehensä Juho Pöyhösen ollessa Pielaveden kappalaisena itsenäisesti pappilan viljelyksiä. Puutarhanhoitoon Pöyhönen paneutui perheen muutettua Haapavedelle 1886, jossa hän ryhtyi opettamaan lapsille vihannesten viljelyä.[1]

Pöyhönen perusti 1893 Haapaveden kotitalousopiston, jonka nimi oli vuoteen 1930 kasvitarha- ja talouskoulu, ja toimi sen johtajana. Koulu oli Pohjoismaissa ensimmäinen alallaan, 1932 se se muuttui emäntäkouluksi.[2] 1955 koulu siirtyi valtion omistukseen ja 2000 siitä tuli Haapaveden ammattioppilaitoksen Palvelu- ja luontoalojen yksikkö "Nora". Koulu toimi ensin pappilassa, mutta Pöyhönen otti 1903 lainaa hankkiakseen koulua varten Alamaan tilan. Koulun rakennusten, huvimajojen ja puutarhan huonekalujen piirustukset tilattiin arkkitehti Wivi Lönniltä. Koulun puutarhasta tuli nähtävyys, johon tuhannet ihmiset kävivät tutustumassa jo 1900-luvun alussa. Pentti Haanpää luonnehti Pöyhösen pyrkimystä korkeaan laatuun ja kauneuteen häntä kuvaavassa novellissaan niin, ettei Pöyhöselle kelvannut "muu kuin täysin hyvä".[1]

Pöyhönen oli Kodin Kasvitarha -lehden toimittaja 1912–1916.[2] Tyttärensä kotitalousopettaja Maijun (1879-1930) kanssa hän myös julkaisi samannimisen, laajasti käytetyn oppikirjan Kodin kasvitarha vuonna 1927. Kirjasta otettiin useita painoksia monien vuosikymmenien aikana.

Pöyhösen puoliso vuodesta 1875 oli rovasti Juho (Johan) Pöyhönen (1839-1906). Miehensä kuoltua Pöyhönen, joka oli vakaumuksellinen uskovainen, liittyi helluntaiherätykseen, jossa hän toimi aktiivisesti. Perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista yksi kuoli pienenä. Tytär Elsa (1883-1940) toimi äitinsä tavoin Haapaveden emäntäkoulun johtajaopettajana. Pöyhösen lapset ja lastenlapset johtivat koulua aina vuoteen 1990 asti.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Eeva Ruoff: Pöyhönen, Nora (1849–1938). Suomen Kansallisbiografia. Osa 7, s. 856-857. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7.
  2. a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7, palsta 63

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]