Noormarkun käsityöt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Noormarkun Käsityöt oli vuosina 1961–1976 Noormarkussa toiminut taidekäsityöyritys. Yrityksen perustivat Maire Gullichsen ja Bertel Gardberg. Noormarkun Käsitöiden tarkoituksena oli tuottaa laadukkaita käsityötuotteita pääasiassa Artekin myyntiin ja samalla työllistää noormarkkulaisia käsityöläisiä. Yritys valmisti erilaisia pienesineitä puusta, huonekaluja, takorautatuotteita ja tekstiilejä. [1]

Noormarkun Käsitöiden vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noormarkun Käsitöiden ensimmäiset valmistamat tuotteet olivat sorvattuja puuesineitä, joita suunnittelivat lasimuotoilijana tunnettu Nanny Still, hopeaseppä Bertel Gardberg sekä hopeaseppä Birgitta Bergh. Yrityksellä ei aluksi ollut omia toimitiloja, vaan paikalliset puusepät valmistivat tuotteita kotonaan ja hankkivat tarvitsemansa materiaalitkin itse. Vähitellen koriste-esineiden valmistus laajeni, ja vuonna 1963 yritys vuokrasi omat toimitilat A. Ahlström Oy:n ruukin vanhasta pajarakennuksesta. Samalla käyttöön saatiin ruukin vanhoja koneita sekä maalaamo. [1]

Vuonna 1965 Bertel Gardberg jätti yrityksen muuttaessaan Irlantiin, ja Maire Gullichsen otti vetovastuun yrityksestä kokonaan itselleen. Samana vuonna Noormarkun Käsitöiden toiminta laajeni huonekalujen valmistukseen. Huonekaluja valmistettiin muun muassa Kristian Gullichsenin, Ben af Schulténin, Maija Heikinheimon, Anna-Maija Jaatisen ja Aino Aallon suunnittelemien mallien mukaan. Rabbe Wreden suunnittelemia metallitaoksiakin valmistettiin muutaman vuoden ajan alkaen vuodesta 1967, ja vuonna 1968 tuotantoon otettiin vielä mattokutomotuotteet. Tekstiilit osoittautuivat yrityksen menestyksekkäimmäksi tuotteeksi, ja kutomon toiminta jatkuikin Noormarkun Käsitöiden tarun loppuun saakka. Tekstiilitaiteilija Elisabeth Gripenberg toimi kudonnaisten suunnittelijana ja pitkän aikaa myös yrityksen työnjohtajana. [1]

Noormarkun Käsityöt -yrityksen tärkeimpinä asiakkaina Artekin jälleenmyynnin lisäksi olivat Ahlströmin suku ja A. Ahlström Osakeyhtiö. Tuotteilla oli oma pysyvä myyntinäyttely Noormarkussa Uotilla, ja Noormarkun Käsitöiden tuotteita myytiin myös useissa jälleenmyyntipaikossa sekä Suomessa että ulkomailla. Tunnetuimpia jälleenmyyjiä ulkomailla olivat esimerkiksi tavaratalo Bloomingdale’s Lontoossa ja Galeries Lafayette Pariisissa, minkä pääsunnittelijana Gardberg toimi aikoinaan [2]. Jälleenmyyntiä tehtiin Euroopan ulkopuolellekin aina Yhdysvaltoihin ja jopa Aasiaan saakka. Ulkomaille löytyi jälleenmyyntikanavia erilaisten kansainvälisten näyttelyjen kautta, esimerkiksi Kööpenhaminan huonekalumessuilla Noormarkun Käsityöt esitteli tuotteitaan kolmesti; 1967, 1968 ja 1970. Vaikka Noormarkun Käsityöt pystyi hyödyntämään Gullichsenin ja Gardbergin suhdeverkostoja ja myi tavaraa ulkomaillekin usealle jälleenmyyjälle, yrityksen toiminta oli tappiollista koko olemassaolonsa ajan. Korjausliikkeinä kokeiltiin esimerkiksi yritysmuodon vaihtamista ja henkilökunnan vähentämistä, mutta Noormarkun Käsityöt tuli päätökseensä 31. joulukuuta 1976. [1]

Noormarkun Käsitöiden valmistamat tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puuesineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noormarkun Käsityöt valmisti puuesineitä aluksi pääasiassa ulkomaisista jalopuulajeista kuten teakista ja oliivipuusta. 1965 huonekaluvalmistuksen alettua siirryttiin pienesineissäkin enemmän kotimaisiin, edullisempiin puulajeihin kuten koivuun, leppään ja mäntyyn. Valmistetut esineet olivat pääosin käyttöesineitä ja tarpeellista arkitavaraa, kuten tarjottimia, kulhoja, salaatinottimia, jääpalastioita, leikkuulautoja ja muita erilaisia keittiö- ja säilytysastioita. Tunnetuimpia Noormarkun Käsitöiden valmistamia puuesineitä ovat Nanny Stillin koristeelliset kynttilänjalat ja -kruunut ja Bertel Gardbergin erilaiset leikkuulaudat ja tarjottimet. [1]

Huonekalut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klassikkona tunnettu Safari-tuoli, jota on valmistettu useiden eri valmistajien toimesta hieman eri versioina, kuului Noormarkun Käsitöiden tuotteisiin. Muita jo aikaisemmin muualla tuotannossa olleita huonekalumalleja olivat Aino Aallon suunnittelema terassipöytä ja Maija Heikinheimon suunnittelemat telttatuoli sekä Maija-palli. Ben af Schultén suunnitteli muutamia erilaisia lastensänkyjä ja edelleen Artekin tuotevalikoimaan kuuluvan syöttötuoli Benin. Artek valmistaa edelleen myös Anna-Maija Jaatisen pystynaulakkoa, jonka hän suunnitteli alun perin Taideteollisen korkeakoulun oppilastyönä vuonna 1964. Malli saatiin Noormarkkuun hieman myöhemmin. Birgitta Berghin suunnittelemiin tuotteisiin lukeutui pienesineiden lisäksi lastenjakkara. Tärkeimmäksi Noormarkun Käsitöiden huonekalutuotteeksi nousi vuodesta 1968 alkaen valmistettu Kristian Gullichsen suunnittelema koivuvanerinen Vanikka-sarja. Gullichsenin suunnittelemia tuotteita olivat myös Tupa-tuolit, joiden istuinosa oli joko puinen tai verhoiltu nahalla tai markiisikankaalla. Yhteistä Noormarkun Käsitöiden valmistamille huonekaluille oli sorvattujen osien ja kotimaisten puulajien käyttö. Huonekalut pyrittiin myös suunnittelemaan mahdollisimman helposti kuljetettaviksi ja koottaviksi. Huonekalu- ja puuverstas myytiin kokonaan Artekin hallintaan vuonna 1974, jolloin pienesineiden valmistus pääosin loppui ja Artek oy ab Norrcraft -nimellä valmistettiin vain muutamia huonekalumalleja. [1]

Takorautatuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noormarkun Käsitöiden tuotevalikoimaan lisättiin vuonna 1967 taonnaiset, joita suunnitteli ja aluksi takoikin Rabbe Wrede. Jonkin ajan kuluttua takominen siirtyi noormarkkulaiselle sepälle Pentti Laineelle. Noormarkussa valmistettuja taonnaisia olivat muun muassa erilaiset grilli- ja takkavälineet sekä kynttiläkruunut ja -lampetit. Taonnaisten valmistus kesti vain muutamia vuosia. [1]

Kudonnaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekstiilejä valmistettiin Noormarkussa vuodesta 1968 alkaen, ja lähes kaikki kutomon tuotteet myytiin sitä mukaa, kun ne valmistuivat. Tekstiilejä suunnitteli pääasiassa Elisabeth Gripenberg, mutta muutamia tekstiilitaiteilija Alice Rosenlewinkin suunnittelemia malleja valmistettiin [3]. Kudonnaisten materiaalina käytettiin paljolti Porin Puuvillatehtaan jäännöserien räsyjä. Kutomolla valmistettiin voimakkaan värisiä räsymattoja, poppanoita, poppanatekniikalla kudottuja tabletteja, kaitaliinoja sekä monikäyttöisiä suuria liinoja. Erikoistuotteena Noormarkun Käsityöt valmisti valkoisia kylpyhuoneen mattoja, joissa pohja muistutti räsymattoa ja pinta muodostui valkoisesta puuvillalangasta tehdyistä hapsuista. Viimeisinä vuosina kutomossa valmistettiin myös kasseja ja hameita peite- ja pöytäliinakankaasta, jossa räsymateriaali oli vastaavaa kuin matoissa, mutta ohuemmaksi leikattua. Noormarkun Käsitöiden toiminta keskittyi pelkästään tekstiilien valmistukseen vuonna 1974, kun puu- ja huonekaluverstas siirtyi Artekin alaisuuteen. Noormarkun Käsityöt ja kutomo toimi vuoden 1976 loppuun saakka, ja kutomon toiminta siirtyi Satakunnan Kotiteollisuusyhdistyksen vastuulle heti alkuvuodesta 1977. [1][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Nieminen, Hanna-Mari: Noormarkun Käsityöt – Norrmark Slöjd suomalaisen taideteollisuuden historiassa, s. 25 - 29; 36 - 53. Turun yliopisto, 2002.
  2. Kalin, Kaj: Pyhä Bertel – taidekäsityöläisten suojelija nyt kirkon holveissa. Helsingin Sanomat, 8.8.2020. Sanoma Oy.
  3. a b Suomen Kuvalehti, 15.5.1970. Otavamedia.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]