Nissim Vaturi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nissim Vaturi

Nissim Vaturi (hepr. ‏ניסים ואטורי‎; s. 23. lokakuuta 1969) on israelilainen Likud-puolueen poliitikko.[1] Hän on toiminut Knessetin varapuhemiehenä.[2]

Vaturi korvasi Knessetissä Gideon Sa’arin vuonna 2020. Hän on kertonut saaneensa tohtorin arvon H’ersonin kansainvälisestä liiketoiminnan ja oikeustieteen yliopistosta Ukrainassa. Hän kuitenkin poisti oppiarvon virallisista tiedoistaan, koska Israelin korkeakoulutuksen neuvosto ei katsonut tutkintoa Israelissa päteväksi.[3]

Vaturi on ollut lokakuussa 2023 alkaneen Gazan sodan aikana usein otsikoissa radikaalien lausuntojensa johdosta. Hänet muun muassa estettiin Facebookista Gazan kaistan polttamista koskeneen vaatimuksen johdosta.[4] Kun Vaturi kuvattiin kannustamassa mielenosoittajia ryntäämään Sde Teimanin sotilastukikohtaan ja pidätyskeskukseen, Merav Ben-Ari vaati Knessetin puhemies Amir Ohanalta Vaturin erottamista varapuhemiehen tehtävistä.[2]

Vaturin mukaan ansio Israelin olemassaolon säilymisestä on Benjamin Netanjahun. Hänen mukaansa Israel olisi voinut tuhoutua puolustusministeri Yoav Gallantia kuuntelemalla. Kesäkuussa 2024 Vaturi väitti, että hallitukselta panttivankien vapauttamisesta Hamasin kanssa neuvottelemalla sopimista vaatineet mielenosoittajat edustivat Hamasia. Hän pahoitteli lausuntoaan myöhemmin.[2] Vaturin mukaan nuoret israelilaiset homomiehet ovat aivopesun uhreja.[5]

  1. Nissim Vaturi Knesset, viitattu 1.10.2024 (englanniksi)
  2. a b c Likud MK: Israel still exists due to Netanyahu, Gallant could have led to destruction The Jerusalem Post 13.8.2024, viitattu 1.10.2024 (englanniksi)
  3. Josh Breiner, Sa'ar's Replacement in Knesset Deleted Information About Unrecognized Doctorate Haaretz 11.12.2020, viitattu 1.10.2024 (englanniksi)
  4. Likud MK: ‘Luckily for us’ October 7 attacks happened so Israel can fight Hamas The Times of Israel 26.12.2023, viitattu 1.10.2024 (englanniksi)
  5. Allison Kaplan Sommer, Likud Lawmaker Called Out by His Family Over Homophobic Remarks Haaretz 1.6.2023, viitattu 1.10.2024 (englanniksi)