Nikolainkulma
| Nikolainkulma | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Jyväskylä |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | Rakennus |
| Käyttö | Hotelli, toimistorakennus (en) ja sotasairaala |
| Rakennusmateriaali | Puurakennus |
| Valmistumisvuosi | 1899 |
| Omistaja | Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö |
 Nikolainkulma |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Nikolainkulma on Jyväskylän keskustassa Asemakatu 6:ssa sijaitseva 1899 valmistunut puurakennus, joka toimii tällä hetkellä toimistoluonteisessa käytössä. Talossa toimii myös juhla- ja tapahtumatila. Vaaleanpunainen kulmatornillinen kiinteistö on yksi harvoista kaupungin keskustassa säilyneistä puurakennuksista. Rakennuksen omistaa Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, joka rahoittaa talon vuokratuotoilla Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkimusta.[1]
Tilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nikolainsali
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salin kapasiteetti on pöytäpaikoilla 90 ja konserteissa 120 henkeä. Salin sisustusarkkitehtuuri runsaine yksityiskohtineen on 1800-luvulta.[2]
Vihreä salonki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vihreä salonki on vihreäsävyinen 30 hengen tila.
Jääkärikabinetti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jääkärikabinetti on saanut nimensä 1916 kabinetissa tapahtuneesta kolmen jääkärin pidätyksestä,[3] jossa tsaarin poliisi pidätti kolme jääkäriä, Aarne Sihvon, Ilmari Relanderin ja Juho Heiskasen. Relanderilla ja Heiskasella oli mukanaan räjähteitä, joilla oli tarkoitus sabotoida sotalaivoja Etelä-Suomen satamissa.[4]Tilaan mahtuu 10–16 henkeä.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hotelli 1899–1959
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ravintoloitsija Nikolai Wahlgren oli muuttanut 1894 Jyväskylään. Hän rakennutti hotelli-ravintolarakennuksen vuonna 1899 valtakunnallisten laulujuhlien pitopaikaksi.[5] Hotelli Wahlgren oli 1900-luvun alussa Jyväskylän seuraelämän keskus.[1]
Jyväskylän kaupunki osti hotellin 1919, jolloin hotelli ristittiin Kaupunginhotelliksi.[6]
Rakennuksen kivijalassa on toiminut herrain vaatetusliike, herkku- ja hedelmäpuoti, hammaslääkärin ja eläinlääkärin vastaanotot, rautatieläisten kauppa ja ajuriliike. Talon kuuluisin vuokralainen oli Alvar Aalto, jonka ensimmäinen toimisto, Arkkitehtuuri- ja monumentalitaiteen toimisto Alvar Aalto, toimi rakennuksessa syksystä 1923 kevääseen 1924.[7] Alvar Aalto asui samalla tässä rakennuksessa yhdessä apulaisensa Teuvo Takalan kanssa.[8]
Sota-aikana rakennuksessa toimi 30. sotasairaalaa.[7]
Virastotalo 1960–1999
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunginhotelli lopetti toimintansa syksyllä 1959. Tiloihin muutti 1960 vuoden alussa perustetun Keski-Suomen läänin lääninhallitus. Jyväskylän kaupungin kouluvirasto muutti tiloihin 1972.[1]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nikolainkulma nikolainkulma.fi. Viitattu 1.2.2023.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nikolainkulma: Nikolainkulma www.nikolainkulma.fi. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ Nikolainkulma: Nikolainsali www.nikolainkulma.fi. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ a b Nikolainkulma: Jääkärikabinetti www.nikolainkulma.fi. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ Kirjailija Mikko Porvali www.mikkoporvali.fi. Arkistoitu 1.2.2023. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ Salome-elokuvateatteri ja Nikolainkulma Suomalainen Musiikkikampus. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ Nikolainkulma, Jyväskylän historia ja kävelyreitit Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ a b Keskustan kehittäminen | Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö www.eans.fi. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 1.2.2023.