30. Sotasairaala, Jyväskylä
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on 30. sotasairaala. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
30. Sotasairaala (30.SotaS)[1] toimi talvisodan[2] ja jatkosodan aikana Jyväskylässä sekä sen ympäristökunnissa.[1]
Talvisodan aikana sotasairaalalla oli toimintaa Jyväskylän lisäksi Laukaassa, Petäjävedellä, Muuramessa, Äänekoskella ja Suolahdessa. Jyväskylään saapui hoitajia ja lääkäreitä Ruotsista ja Norjasta auttamaan haavoittuneiden hoidossa. Alan koulutuksen saaneista oli Suomessa pulaa. Vapaaehtoisina työskentelevät lotat osallistuivat haavoittuneiden hoitamiseen sotasairaalassa. 30. Sotasairaalassa oli erikoistuttu Kinkomaalla hoitamaan silmä- ja korvapotilaita sekä leukavamman saaneita. Suolahdessa toimi sotapsykoosiosasto sekä erinomainen sisätautiosasto, jonka johdossa olivat Helsingin yliopiston parhaat erikoisosaajat. Kenttäsairaalat lähettivät öisin potilaita junakuljetuksilla sotasairaaloihin. Lääkärit lajittelivat potilaat junissa tai juna-asemalla, jonka jälkeen potilaat lähtettiin ambulansseiksi muutetuilla linja-autoilla sairaaloihin. Talvisodan päättyessä Jyväskylään saapui hoidettavaksi myös tarkka-ampuja Simo Häyhä. Hänet siirrettiin Kinkomaan sairaalaan hoidettavaksi, jossa häntä leikattiin pohjoismaisena yhteistyönä.[3]
Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin talvisodan jälkeen 18. elokuuta 1940 Jyväskylässä Cygneuksen koulun juhlasalissa. Paikalla oli esimerkiksi sotamarsalkka C. G. E. Mannerheim.[4]
Talvisodan päätyttyä 30. Sotasairaalan materiaali varastoitiin Seppälänkankaan varastoalueelle Jyväskylän suojeluskuntapiirin toimesta. Jatkosodan sytyttyä kesäkuussa 1941 suojeluskuntapiiri luovutti materiaalin uudestaan 30. Sotasairaalan käyttöön. Välineitä ei ollut riittävästi ja niitä hankittiin paikallisesti sekä puolustusvoimien eri varikoilta. Wilhelm Schauman Oy:n kanssa sovittiin sairaalasänkyjen toimittamisesta. Maakunnan sairaaloista, yksityisiltä lääkäriasemilta sekä hammaslääkäreiltä hankittin instrumenttejä, sairaanhoitovälineitä, röntgenkoneita, leikkausvalaisimia ja -pöytiä. Hankintoja tehtiin myös Lotta-Svärd yhdistyksiltä ja Jyväskylän matkailutoimikunnalta esimerkiksi liina- ja vuodevaatteiden sekä sairaalasänkyjen osalta.[5]
| Jaossairaala | Sijainti | Kuva | Sairaansijat |
|---|---|---|---|
| J.I | Jyväskylän yleinen sairaala, Jyväskylä |  |
|
| J.II | Cygneuksen kansakoulu, Jyväskylä |  |
|
| J.III | Jyväskylän yhteislyseo, Jyväskylä |  |
|
| J.IV | Keljon kansakoulu, Jyväskylä |  |
|
| J.V | Jyväskylän kunnalliskoti, Jyväskylä |  |
|
| J.VI | Jyväskylän tyttökoulu, Jyväskylä |
| |
| J.VII | Kasvatusopillinen korkeakoulu, Jyväskylä |  |
|
| J.VIII | Kaupunginhotelli, Jyväskylä |  |
|
| J. XVI | Säynätsalon kansakoulu, Jyväskylä[6] |
| |
| K.I | Keski-Suomen parantola
(Kinkomaan sairaala), Muurame |
 |
|
| K.II | Muuramen kansakoulu, Muurame |  |
|
| Jämsän kirkonkylän kansakoulu, Jämsä |  |
| |
| K.III | Jämsän kansanopisto, Jämsä[1] |  |
|
| K.IV | Muuramen kansakoulu, Muurame | |
|
| S.I | Keski-Suomen kotitalousopisto (Emäntäkoulu), Jyväskylä |  |
|
| S.II | Palokan kansakoulu, Jyväskylä[1] | ||
| S.III | Jyväskylän maalaiskunnan kunnalliskoti, Kolu, Jyväskylä |  |
|
| L.I | Pernasaaren kasvatuslaitos, Leppävesi, Laukaa[1] |  |
|
| T | Keski-Suomen parantola
(Kinkomaan sairaala), Muurame |
|
|
| E | Säynätsalon kunnalliskoti, Jyväskylä |  |
|
| XX | Petäjävesi (4.7.1944-30.11.1944) |
|
30. Sotasairaalan toiminta päättyi 30.marraskuuta 1944. Silloin kaikki sairaaalan kirjoissa olevat potilaat kotiutettiin ja siirrettiin 30. Sotavammasairaalaan, jonne potilaat kirjattiin sisään 1. joulukuuta 1944. Toimintansa lopettaneet jaossairaalat toimittivat arkistonsa 30. Sotasairaalan esikunnalle. Toimintaan jääneet jaossairalat toimittivat arkistonsa 30. Sotavammasairaalalle. [10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Sotapolku.fi - 30.SotaS Jyväskylä, Sotilaita sotasairaalassa www.sotapolku.fi. Viitattu 6.5.2023.
- ↑ 30. Sotasairaalan hallinnollinen arkisto (talvisota) (1939-1940) | Kokoelma | Kansallisarkisto | Finna.fi www.finna.fi. Viitattu 6.5.2023.
- ↑ Salminen, Pauliina: Talvisodan legenda heräsi Jyväskylässä tasan 80 vuotta sitten – "Hän oli Jyväskylässä toimineen sotasairaalan tunnetuin potilas" Keskisuomalainen. 13.3.2020. Viitattu 6.5.2023.
- ↑ Jokinen, Esa: Kunniavieras Mannerheim seurasi, kun Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin 80 vuotta sitten Jyväskylässä – "Normaalioloissa olisimme järjestäneet isot juhlat" Keskisuomalainen. 18.8.2020. Viitattu 7.5.2023.
- ↑ 30. SotaS Taloustoimiston toimintakertomus kesäkuu 1941-15.3.1941 astia.narc.fi. Viitattu 10.5.2023.
- ↑ 30. SotaS / Jaossairaala XVI Toimintakertomus 1.7.-30.9.44 astia.narc.fi. 5.10.1944. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ a b c 30. SotaS, Toimintakertomus 17.6.41-15.3.43, Liite Q - Hylätyt rakennukset sekä sopivat rakennukset lähiseudulla astia.narc.fi. 15.3.1943. Viitattu 14.5.2023.
- ↑ a b c Kuvien tarkastelu - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia astia.narc.fi. Viitattu 6.5.2023.
- ↑ 30. SotaS Jaostosairaala XX Toimintakertomus 4.7.1944-30.11.1944 astia.narc.fi. 28.11.1944. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ 30. SotasS Esikunta: Sotasairaala lopettaa toimintansa pvm:llä 30.11.44 astia.narc.fi. 23.11.1944. Viitattu 11.5.2023.