Nikolai Beljajev

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nikolai Ivanovits Beljajev (20. kesäkuuta 189724. helmikuuta 1976) oli neuvostoliittolainen 139. Jalkaväkidivisioonan komentaja talvisodassa. Beljajevin joukot ottivat yhteen talvisodassa Tolvajärven–Ägläjärven taisteluissa komentanutta eversti Paavo Talvelan joukkoja vastaan 1939. 139. Jalkaväkidivisioona kuului Neuvostoliiton 8. armeijan alaisuuteen, jota johti sodan alussa divisioonankomentaja Ivan Habarov.

Sotilasuran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beljajev aloitti sotilasuransa puna-armeijassa huhtikuussa 1918. Hänen sotilaspiirinsä oli tuolloin Petrogradissa. Beljajev oli tuolloin sotamies ja kuului konekiväärirykmenttiin. Beljajev otti osaa myös Venäjän sisällissotaan vuosina 1918–1921 muun muassa joukkueenjohtajana. Beljajev suoritti Saratovin kaupungissa järjestetyn komentajakurssin.

Talvisota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikolai Beljajev ylennettiin prikaatinkomentajaksi juuri ennen talvisodan alkua marraskuussa 1939. Talvisodassa hän komensi joukkojaan Tolvajärven suunnalla. Vastassa tuolloin oli eversti Paavo Talvelan komentama Ryhmä Talvela. Taistelut eivät menneet Beljajevin komentamalla 139. Jalkaväkidivisioonalla kovinkaan hyvin ja näin ollen 2. luokan armeijankomentaja Grigori Kulik päätti siirtää Beljajevin sivuun tehtävistään. Tilalle uudeksi prikaatinkomentajaksi tuli 15. joulukuuta 1939 Pavel Ponedelin joka johti joukkoja sodan loppuun saakka.

Talvisodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan jälkeen puna-armeija otti käyttöönsä kenraalinarvot ja silloinen prikaatinkomentaja Beljajev ylennettiinkin kesäkuussa 1940 kenraalimajuriksi. Myöhemmin Beljajev joutui kuitenkin epäsuosioon. Beljajev otti osaa myös suureen isänmaalliseen sotaan vuosina 1941–1945, erilaisten joukko-osastojen komissaarina eri rintamilla. Vakinaisesta palveluksesta Beljajev siirtyi reserviin majurina. Beljajev kuoli vuonna 1976.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beljajevin tilanne oli hänen sotilasurallaan hieman erikoinen, etenkin kun tarkastelee hänen sotilasarvojaan. Talvisodassa hän palveli 139. Jalkaväkidivisioonan komentajana ja oli arvoltaan prikaatinkomentaja. Talvisodan jälkeen hänet ylennettiin kenraalimajuriksi. Suuressa isänmaallisessa sodassa hän kuitenkin palveli vain majurin arvossa. Talvisodan jälkeen Beljajev joutui rajun kritiikin ja arvostelun kohteeksi heikosti menneen talvisodan jälkeen, jossa Tolvajärven taistelut epäonnistuivat. On siis mahdollista, että Beljajev alennettiin ennen suuren isänmaallisen sodan alkua arvoasteissa alaspäin. Tämä oli usein toistuva käytäntö puna-armeijassa, mikäli taistelut eivät menneet komentajalta toivotulla tavalla. Reservissä Beljajevin sotilasarvo oli majuri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raunio, Ari; Kilin, Juri: Itsenäisyyden puolustajat, Sodan taisteluja 1, Talvisota. Weilin+Göös, 2005. ISBN 951-593-927-5.