Pavel Ponedelin
Pavel Grigorjevitš Ponedelin (ven. Па́вел Григо́рьевич Понеде́лин) (4. maaliskuuta 1893 Ivanovon alue – 25. elokuuta 1950) oli neuvostoliittolainen prikaatinkomentaja ja kenraali. Hän osallistui Venäjän sisällissotaan, talvisotaan sekä suureen isänmaalliseen sotaan. Hänet teloitettiin myöhemmin maanpetoksesta.
Henkilökuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pavel Ponedelin toimi vuosina 1926–1930 31. jalkaväkidivisioonan komentajana. Vuosina 1930–1933 Ponedelin toimi Frunzen sotilasakatemian opettajana. Vuosina 1933–1934 hän toimi 95. jalkaväkidivisioonan komentajana.
Talvisota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisodassa Ponedelin toimi 139. jalkaväkidivisioonan komentajana 15. joulukuuta 1939 alkaen. Hän siirtyi tehtävään Nikolai Beljajevin tilalle, joka oli epäonnistunut Tolvajärven–Ägläjärven taisteluissa. Ponedelin vastasi divisioonan komentamisesta sodan loppuun saakka. Talvisodan jälkeen Ponedelin toimi Leningradin sotilaspiirin vastaavana komentajana vuosina 1940–1941.
Suuri isänmaallinen sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ponedelin osallistui alkuun suureen isänmaalliseen sotaan, mutta joutui vuonna 1941 sotavankeuteen. Hän oli sotavankeudessa vuosina 1941–1945. Sodan jälkeen hänet pidätettiin maanpetoksesta, koska oli antanut itsensä saksalaisten vangiksi. Josif Stalinin määräyksellä hänet teloitettiin ampumalla vuonna 1950. Juuri ennen teloitustaan Ponedelin oli lausunut ”Minä kuolen ihan kaikessa rauhassa, koska syntyperäisenä neuvostoliittolaisena maani ottaa vastaan minun tuhkani.” Ponedelin rehabilitoitiin vuonna 1956.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Raunio, Ari; Kilin, Juri: Itsenäisyyden puolustajat, Sodan taisteluja 1, Talvisota. Weilin+Göös, 2005. ISBN 951-593-927-5.