Nigel Levine
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Nigel Levine | |||
Maa:  Yhdistynyt kuningaskunta
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
| Sisäratojen MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Istanbul 2012 | 4 × 400 m | |
| Hopeaa |
Sopot 2014 | 4 × 400 m | |
 Pronssia |
Doha 2010 | 4 × 400 m | |
| EM-kilpailut | |||
| Hopeaa |
Helsinki 2012 | 4 × 400 m | |
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Göteborg 2013 | 4 × 400 m | |
| Hopeaa |
Torino 2009 | 4 × 400 m | |
| Hopeaa |
Pariisi 2011 | 4 × 400 m | |
| Hopeaa |
Göteborg 2013 | 400 metriä | |
Maa:  Englanti
| |||
| Kansainyhteisön kisat | |||
| Kultaa |
Glasgow 2014 | 4 × 400 metriä | |
Nigel Levine (s. 30. huhtikuuta 1989) on brittiläinen 400 metrin juoksija.[1]
Hän kuului Britannian joukkueeseen, joka saavutti 4 × 400 metrin viestissä alle 20-vuotiaiden EM-kultaa Hengelossa 2007 ja MM-hopeaa Bydgoszczissa 2008.[2] Torinon sisäratojen EM-kilpailuissa 2009 hän voitti hopeaa 4 × 400 metrin viestissä ajalla 3.07,04 yhdessä Richard Buckin, Nick Leaveyn ja Philip Taylorin kanssa.[3] Alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa Kaunasissa 2009 hän sijoittui toiseksi 400 metrillä.[4] Dohan sisäratojen MM-kilpailuissa 2010 hän voitti pronssia 4 × 400 metrin viestissä ajalla 3.07,52 yhdessä Conrad Williamsin, Christopher Clarken ja Richard Buckin kanssa.[5]
Pariisin EM-hallikisoissa 2011 Levine juoksi avausosuuden Britannian hopeajoukkueessa 4 × 400 metrin viestissä. 400 metrillä hän karsiutui välierissä.[6] Alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa Ostravassa 2011 hän voitti kultaa sekä 400 metrin juoksussa että 4 × 400 metrin viestissä.[7] Istanbulin sisäratojen MM-kilpailuissa 2012 hän karsiutui 400 metrin välierissä[1], mutta voitti hopeaa 4 × 400 metrin viestissä.[8] Helsingin EM-kilpailuissa 2012 hän juoksi avausosuuden Britannian hopeajoukkueessa 4 × 400 metrin viestissä. Lontoon olympialaisissa 2012 hän karsiutui 400 metrin välierissä ja juoksi alkuerissä Britannian viestijoukkueessa, joka oli loppukilpailussa neljäs.[2]
Göteborgin EM-hallikilpailuissa 2013 Levine voitti kultaa 4 × 400 metrin viestissä ja sijoittui toiseksi 400 metrillä. Moskovan MM-kilpailuissa 2013 hän karsiutui 400 metrin välierissä ja kuului neljänneksi sijoittuneeseen Britannian viestijoukkueeseen. Sopotin MM-hallikilpailuissa 2014 hän sai viestissä hopeaa ja karsiutui 400 metrin välierissä.[2]
Hänen ennätyksensä 400 metrillä on 7. kesäkuuta 2012 Oslossa juostu 45,11 s. Sisäradoilla hänen ennätyksensä on 18. helmikuuta 2012 Birminghamissa juostu 45,71 s.[1]
Levine on lehtitietojen mukaan jäänyt kiinni dopingista käytettyään klenbuterolia, jota on alkujaan käytetty astmalääkkeenä. Nykyisin klenbuterolia käytetään myös urheilijoiden suorituskyvyn parantamiseen.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Nigel Levine Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ a b c Nigel Levine Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
- ↑ Torino 2009 – Miesten 4×400 metrin viestin tulokset, EAA (englanniksi) (PDF)
- ↑ 7th European Athletics U23 Championships – Results. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Doha 2010 – Miesten 4×400 metrin viestin tulokset, IAAF (englanniksi)
- ↑ Paris FRA 4 - 6 March Indoor tilastopaja.org. Viitattu 8.3.2011. (englanniksi)
- ↑ 8th European Athletics U23 Championships – Results. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Istanbul 2012 – Miesten 4×400 metrin viestin tulokset, IAAF (englanniksi)
- ↑ Pikajuoksun Euroopan mestari kärysi dopingista iltalehti.fi. Viitattu 23.12.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nigel Levine thepowerof10:n tietokannassa (englanniksi)
|
