Nižnjaja Belka (joki Pihkovan alueella)
| Nižnjaja Belka Нижняя Белка |
|
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Venäjä |
| Alue | Pihkovan alue |
| Piiri | Outova, Strugi-Krasnyj |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Nižnjaja Belkan valuma-alue |
| Pinta-ala | 199 km² |
| Pääuoman osuudet | Nižnjaja Belka, Verhnjaja Belka, Belka |
| Yhtyy | Želtša (61 km suistosta) |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Dolgoje, Strugi-Krasnyjen piiri |
| Laskupaikka | Želtša, Outovan piiri |
| Läpivirtausjärvet | Zabelskoje |
| Sivu-uomat | Studjonka, Kureika |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | yli 150 m mpy. [1] |
| Laskukorkeus | noin 37 m mpy. [2] |
| Korkeusero | 113 m |
| Pituus | 41 km [3] |
| Kaltevuus | 2,76 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Nižnjaja Belka, tai vain Belka (ven. Нижняя Белка), on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella Outovan- ja Strugi-Krasnyjen piirissä virtaava joki, joka on Želtšan suurin sivujoki.[2][3][a]
Järven nimi Belka (ven. Белка) tarkoittaa myös oravaa, joten se voidaan suomentaa Oravajoki. Venäläinen yhdyssanojen etuosa ven. Нижне- tarkoittaa alinen- tai joen alajuoksun. Siksi Nižnjaja Belka voidaan suomentaa Alinen Belka. Paikalliset käyttävät nimeä Belka joen yläjuoksulta pieneen sivuojaan Dubskojeen (ven. Дубское) asti, siitä eteenpäin nimeä Ylinen Belka (ven. Верхняя Белка, Verhnjaja Belka) Zabelskojen järvelle asti ja järveltä joensuuhun nimeä Alinen Belka eli Nižnjaja Belka.[a][4]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nižnjaja Belka on 41 kilometriä pitkä ja se yhtyy Želtšaan noin 61 kilometriä sen yläjuoksulle päin. Joen lähde on metsäjärvi Dolgoje (ven. Дοлгοе), joka sijaitsee Lugan ylängöllä Strugi-Krasnyjen piirin puolella. Belka virtaa järvestä pohjoiseen päin 8 kilometriä ja se ylittää Outovan piirin piirirajan heti alussa. Sen uoma putoaa jo tällä matkalla 50 metriä, mikä tekee kaltevuudeksi muutettuna noin 6 m/km. Joen loppuosuuden kaltevuudeksi jää vielä noin 1,9 m/km. Tällä matkalla siihen on yhtynyt jo kolme sivuojaa, joista yksi on Antonov (ven. Антонов). Sitten Belka kääntyy länteen ja alkaa virrata lounaaseen päin ja viiden kilometrin päässä siihen yhtyy etelästä tuleva Šumilka (ven. Шумилка) ja kilometrin päässä vielä Kureika (ven. Курейка). Nyt Belka kääntyy pohjoiseen ja alittaessaan ensimmäisen tien, ohittaa se myös ensimmäisen uomanläheisen järven Vilinon (ven. Вилино). Tie kulkee Molodin (ven. Молоди) ja Lesnajan (ven. Лесная) kylien kautta ja se yhtyy noin 15 kilometrin päässä pohjoisessa tiehen 58K-102. Kahdeksan kilometrin päässä siihen yhtyy oikealta sivuoja Mežnik (ven. Межник) ja parin kilometrin jälkeen Belka laskee Zabelskojen järveen. Järvi on 3,4 kilometriä pitkä ja sen jälkeen joki jatkaa pohjoiseen yhtyen lopuksi Želtšaan kuusi kilometriä itään Polnan (ven. Полна) kylästä.[1][2][a]
Valuma-alue, sivujoet ja järvet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nižnjaja Belka sijaitsee Narvanjoen vesistöalueessa Želtšan valuma-alueella. Želtša laskee Peipsijärven itärantaan ja Peipsijärven pohjoispäästä Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Itämerellä Suomenlahteen. Nižnjaja Belkan valuma-alue sijaitsee kokonaan Pihkovan alueella ja lähes kokonaan Outovan piirissä.[a][1][3]
Valuma-alueen pinta-ala on 199 neliökilometriä [3]. Belkan valuma-alue rajautuu lännessä sekä rinnakkaisen sivujoen Perenkan (ven. Перенка) että Tšorjanan valuma-alueeseen. Idän puolella sijaitsevat pienen Žukovin (ven. Жуков) ja suuremman Jeglinan valuma-alueet. Joen lähteenä oleva latvajärvi on korkealla vedenjakajaseudulla, josta saavat myös etelään virtaavan Pihkovanjoen latvahaarat vetensä. Belkan suurimpia sivuojia on esitelty alla taulukossa.[2][b]
Sivujokia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| yhtyy Nižnjaja Belkaan (km suusta) |
nimi | nimi (ven. ) |
pituus (km) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| Studjonka | Студёнка | 13 | 3 | ||
| Mežnik | Межник | 1 | |||
| Kureika | Курейка | 1,2 | |||
| Šumilka | Шумилка | 1 | |||
| Antonov | Антонов | 1 |
Lähteet: 1 = [b], 2 = [2], 3 = [5]
Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen valuma-alueella on kymmeniä järviä. Ainoastaan kaksi järveä, edellä mainittu Zabelskoje ja lähdejärvi Dolgoje, sijaitsevat joen pääuomassa. Uoman vieressä on joitakin pieniä järviä kuten esimerkiksi alajuoksulla Dudno (ven. Дудно), Meltsevo (ven. Мельцево) ja edellä mainittu Vilino sekä Pališ (ven. Палиш), joka sijaitsee Mežnikin yhtymäkohdan vieressä. Sivujokien valuma-alueilla sijaitsevat esimerkiksi Sorokino (ven. Сорокино), joka on Studjonkan sivuhaaran latvajärvi, sekä Kureiskoje (ven. Курейское), joka on Kureikan latvajärvi.[1][3][a]
Hallintoalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtiollisen vesistörekisterin mukaan joki ja sen valuma-alue kuuluu Itämeren valuma-alueen piiriin (ven. Балтийский бассейновый округ). Joen vesistörekisterin numero on 01030000312102000027442 [3]. Venäjän puoleisten vesistöjen hallintorakenteesta ei ole tässä tietoa, mutta alue sisältyy kuitenkin kokonaan Pihkovan alueeseen.[1]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Teksti on osittain käännös venäjänkielisestä artikkelista ru:Нижняя Белка (приток Желчи), jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
- ↑ a b Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuus, asutus ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Neuvostoajan kartta: Лист O-35-Б, Луга (Luga), 1:200 000, viitattu 24.5.2020
- ↑ a b c d e Pihkovan alueen kartta: sivu 8 (Arkistoitu – Internet Archive), sivu 9 (Arkistoitu – Internet Archive), sivu 10 (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 24.5.2020
- ↑ a b c d e f Nižnjaja Belka (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 24.5.2020. (venäjäksi)
- ↑ Kuusinen, M. & Ollikainen, V.: Venäläis-suomalainen suursanakirja. Werner Söderström Oy, 1978. ISBN 951-0-00150-3.
- ↑ Studjonka (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 25.5.2020. (venäjäksi)
