Nesidiocoris tenuis
| Nesidiocoris tenuis | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Tumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Luteet Heteroptera |
| Yläheimo: | Miroidea |
| Heimo: | Kuneluteet Miridae |
| Suku: | Nesidiocoris |
| Laji: | tenuis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Nesidiocoris tenuis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Nesidiocoris tenuis on kuneluteiden heimoon kuuluva nivelkärsäinen hyönteislaji.[1]. Nämä luteet vahingoittavat kasveja ja ovat levinneet Suomeen vahingossa.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämän luteen pituus on 3–4 millimetriä. Sen väritys on vihreä ja siinä on tummia laikkuja.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
N. tenuis esiintyy alkuperäisenä Afrikan, Aasian ja Välimeren trooppisissa ja subtrooppisissa elinympäristöissä.[3]
Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tavallisesti N. tenuis-luteen ravintoa ovat jauhiaiset tai muut hyönteiset. Niiden puuttuessa se saattaa kuitenkin syödä kasveja. Luteen imiessä kasvia sen niille myrkyllinen sylki pääsee niihin Tavallisesti vioitetun kasvin kukat kuolevat ja imemiskohta turpoaa. Tämä aiheuttaa satojen vähenemistä ja kasvien varsien heikkenemistä.[3] Suomessa Pohjanmaalle pääsi syksyllä 2008 leviämään näitä luteita ja on sen jälkeen aiheuttanut siellä ja muualla Suomessa vioituksia kasvihuonekasveissa.[4] Talvella N. tenuis-luteiden on pakko Suomen olosuhteissa pysytellä kasvihuoneissa, sillä ne eivät kestä ulkona.[3][2]
Nämä luteet lisääntyvät tehokkaasti etenkin keinovalossa ja muutaman yksilön populaatio voi kasvaa suurta vahinkoa aikaan saavaksi yhden talven aikana. Otollisin lisääntymislämpötila on 20–30 celsiusastetta.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Rintala, T. & Rinne, V. 2011: Suomen luteet. 2. painos. Hyönteistarvike TIBIALE Oy, Helsinki
- ↑ a b (Nesidiocoris tenuis) Vieraslajit.fi. Viitattu 2.1.2020. (suomeksi)
- ↑ a b c d Nesidiocoris tenuis -lude Ruokavirasto. Arkistoitu 2.1.2020. Viitattu 2.1.2020. (suomeksi)
- ↑ Nesidiocoris tenuis -lude (PDF) Vieraslajit.fi. Viitattu 2.1.2020. (suomeksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nesidiocoris tenuis (Reuter, 1895) Museum für Naturkunde, Fauna Europaea. Viitattu 9.6.2019 (englanniksi).
- Nesidiocoris tenuis (Reuter, 1895) Inventaire National du Patrimoine Naturel – INPN. Viitattu 9.6.2019 (englanniksi).
- Jung Gon Kim & Wang Hee Lee & Yong Man Yu & Chisa Yasunaga-Aoki & Sung Hoon Jung: Lifecycle, biology, and descriptions of greenhouse biological control agent, Nesidiocoris tenuis (Reuter, 1895) (Hemiptera: Miridae). Agricultural Bioresource Sciences, 1.9.2016, 61. vsk, nro 2, s. 313-318. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.6.2019.