Nekrofilia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ted Bundy oli tunnettu yhdysvaltalainen nekrofiili ja sarjamurhaaja

Nekrofilia (kreik. νεκρός 'kuollut' + φιλία 'rakkaus') on harvinainen seksuaalinen kohdehäiriö, jossa asianosaisen seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu ensisijaisesti kuolleisiin ruumiisiin.[1] Ruumiista kiinnostunutta kutsutaan nekrofiiliksi. Suomen rikoslaissa säädetään rangaistus hautarauhan rikkomisesta.[2]

Nekrofilia-termiä käytti luultavasti ensimmäisenä psykiatri Richard von Krafft-Ebing teoksessaan Psychopatia Sexualis (1886).[3]

Luokittelu ja syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jonathan Rosmanin ja Phillip Resnickin mukaan on olemassa kolme nekrofilian arkkityyppiä:

  1. nekrofiilinen henkirikos eli uhrin murhaaminen myöhempää seksuaalista hyväksikäyttöä varten
  2. jo valmiiksi kuolleiden ruumiiden hyväksikäyttö
  3. nekrofiliset fantasiat, joita ei kuitenkaan toteuteta.

Erään tutkimuksen mukaan 68 prosentilla nekrofilian harrastamisen syy oli että halusi vastustamattoman ja hylkäämättömän partnerin.[4]

Eläinten välinen nekrofilia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nekrofiliaa on havaittu lintujen välillä.[5] Ensimmäisen tieteellisen tutkimuksen teki alankomaalainen C. W. Moeliker tarkastelemalla heinäsorsauroksen ja ikkunaa päin lentäneen toisen heinäsorsauroksen välistä käyttäytymistä. Moeliker julkaisi havaintonsa heinäsorsien välisestä homoseksuaalisesta nekrofiliasta vuonna 2001.[6]

Elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thomas Harrisin romaanissa Punainen lohikäärme ja sen filmatisoineissa Psykopaatin jäljillä (1986) ja Punainen lohikäärme (2002) käsitellään nekrofiliaa.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. nekrofilia Finto. Viitattu 25.7.2018.
  2. Finlex: Rikoslain 17 luvun 12 §
  3. Oosterhuis, Harry: Sexual Modernity in the Works of Richard von Krafft-Ebing and Albert Moll. Medical History, 2012, 56. vsk, nro 2, s. 133–155. Cambridge University Press. doi:10.1017/mdh.2011.30. Artikkelin verkkoversio Viitattu 18.7.2018.
  4. Rosman, Jonathan P. & Resnick, Phillip J.: Sexual Attraction to Corpses: A Psychiatric Review of Necrophilia. Journal of the American Academy of Psychiatry and the Law Online, 1989, 17. vsk, nro 2, s. 153-163. Artikkelin verkkoversio Viitattu 18.7.2018.
  5. Randy rock doves join party with the dead (englanniksi)
  6. Moeliker, C. W.: Deinsea: The first case of homosexual necrophilia in the mallard Anas platyrhynchos ( Aves: Anatidae), s. 243-247. , 2001. ISSN 0932-9308. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.4.2013). en
  7. Necromantic (1987) in IMDB (englanniksi) 
  8. Kissed (1996) in IMDB (englanniksi) 
  9. Love With A Corpse: 5 Bizarre Real-Life Cases of Necrophilia: The 13th Floor Viitattu 16.11.2017 (englanniksi) .

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.