Neitsyt Marian ylistysvirsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Magnificatio.jpg

Marian kiitosvirren teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marian kiitosvirsi eli Marian kiitoslaulu eli Neitsyt Marian ylistysvirsi lat. Magnificat) on Luukkaan evankeliumin ensimmäisessä luvussa (jakeet 46–55) oleva runoelma, jonka Maria lausuu Elisabetille, Johannes Kastajan äidille.

»Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta, apahtajastani, sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa. Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi, sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja. Hänen nimensä on pyhä, polvesta polveen hän osoittaa laupeutensa niille, jotka häntä pelkäävät. Hänen kätensä on tehnyt mahtavia tekoja, hän on lyönyt hajalle ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään. Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan ja korottanut alhaiset. Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois. än on pitänyt huolen palvelijastaan Israelista, hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ajasta aikaan, niin kuin hän on isillemme luvannut.»

Latinaksi (Vulgata):

»Magnificat anima mea Dominum
Et exultavit spiritus meus in Deo salutari meo.
Quia respexit humilitatem ancillæ suæ ecce enim ex hoc beatam me dicent omnes generationes.
Quia fecit mihi magna qui potens est, et sanctum nomen eius.
Et misericordia eius a progenie in progenies timentibus eum.
Fecit potentiam in bracchio suo, dispersit superbos mente cordis sui.
Deposuit potentes de sede et exaltavit humiles.
Esurientes implevit bonis et divites dimisit inanes,
Suscepit Israel puerum suum recordatus misericordiæ suæ,
Sicut locutus est ad patres nostros, Abraham et semini eius in sæcula.»

Katolisessa ja luterilaisessa hetkirukousperinteessä magnificat luetaan tai lauletaan ehtoopalveluksessa eli vesperissä. Ortodoksisessa perinteessä se luetaan aamupalveluksessa siten, että jokaisen säkeen väliin lisätään:lähde?

»Me ylistämme sinua, joka olet kerubeja kunnioitettavampi ja serafeja verrattomasti jalompi, sinua puhdas Neitsyt, Sanan synnyttäjä, Sinua totinen Jumalansynnyttäjä.lähde?»

Magnificat musiikissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet säveltäjät ovat säveltäneet Magnificatin tekstin. Muun muassa J. S. Bach (BWV 243), Claudio Monteverdi (Vespro Della Beata Verginen osana), Wolfgang Amadeus Mozart (Vesperae de Dominican osana), Antonio Vivaldi, Johann Kuhnau, Jan Dismas Zelenka, Charles Villiers Stanford, Sergei Rahmaninov (osana vigiliapalvelustaan), Einojuhani Rautavaara, John Rutter ja Pekka Kostiainen ovat säveltäneet oman versionsa.lähde?

Magnificat virtenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ev. lut.kirkon virsikirjassa on Marian kiitosvirrestä mukaelmana virsi 50, Jumalaa kiittää sieluni. Sen sävel on sama kuin jouluvirressä Enkeli taivaan.[1] Sen on säveltänyt myös Eero Väätäinen 2003.[2] Jumalanpalveluslaulujen osastossa on virsi 803, Marian kiitoslaulu etenkin rukoushetkissä käytettäväksi kahden ryhmän vuorolauluna.[3] Ruotsin kirkon virsikirjassa se on numero 675, sävelmämä VIII psalmisävelmä sekä Trond Kvernon 1985 kirjoittama sävelmä. Magnificatin tekstiin, joskin vapaasti tulkittuna pohjautuu Olov Hartmanin 1964 kirjoittama virsi numero 482 Autuas ja armoitettu. Sen on suomentanut Anna-Maija Raittila 1999.

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wolfgang Amadeus Mozart, Vesperae de Dominica, Magnificat: MIT Concert Choir, johtajana William Cutter ja solistina Margaret O'Keefe.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Virsi 50 Jumalaa kiittää sieluni, Virsikirja.fi, viitattu 10.12.2019
  2. Marian kiitosvirsi, Evl.fi, viitattu 10.12.2019
  3. Marian kiitoslaulu (Magnificat) virsikirja.fi. Viitattu 16.4.2020.