Natufin kulttuuri

Natufin kulttuuri oli kivikautisen Lähi-idän Levantissa noin 11 700–9 600 kalenterivuotta ennen ajanlaskun alkua^[1] vallinnut, maanviljelyä edeltänyt kulttuuri. Se ulottui eteläisestä Siinaista pohjoiseen Etelä-Turkkiin.^[2] Kulttuurin ihmiset elivät muun muassa gasellin metsästyksellä sekä tammenterhojen ja villiviljan keräilyllä. Elämäntapa oli osin paikoillaan pysyvää, osin liikkuvaa^[3].

Epipaleoliittinen Natufin kulttuuri kehittyi luultavasti aiemmasta Kebaran kulttuurista ja/tai Egyptin Mushabin kulttuurista. Natufin kulttuuri ajoittuu viime jääkauden loppuvaiheeseen, jolloin maailmassa tapahtui voimakkaita ilmaston muutoksia. Varhaista Natufia (12500–10800 eaa.) vastasi Bölling-Allerödkausi ja myöhästä Natufia (10800–9500 eaa.) Nuorempi Dryas. Myöhäisellä natufilla enemmän paikkoja myös kuivilla alueilla.

Natufin kulttuurin synnyn aikoihin Lähi-idän ilmasto lämpeni ja kostui. Niinpä kulttuurin alueella oli melko metsäistä. Natufien kylät olivat yleensä Välimerelle tyypillisellä^[4] tammi-pistaasivyöhykkeellä, jossa kasvoi paljon ruohoja ja villiviljaa. Kitukasvuisemmilla alueilla kyliä oli vähemmän. Arvellaan natufialaisten kulttuurin ajautuneen myöhemmin jääkauden päättymisen aikaisen kylmän ja etelässä kuivan nuoremman dryaskauden takia kohti maanviljelyä.

Natufin kulttuurin löytöpaikkoja ovat mm. Jeriko, Karmelinvuori, Juudean kukkulat, Ain Mallaha ja Hayonim. Lisäksi Tell Abu Hureyra, Tell Mureybat Syyriassa. Natufin aikana löytöpaikkojen määrä oli viisinkertainen edelliseen geometrisen kabaran aikaan verrattuna^[5].

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Natufit" elivät muun muassa gasellinmetsästyksellä ja villiviljan keräilyllä. He saattoivat viljellä maata, mutta varmaa tämä ei ole. Metsästettiin eniten gaselleja, myös aroalueilla nautoja, sikoja, hirvieläimiä, kauriita, hevosen sukuisia eläimiä.^[6] Muun muassa hampaiden kulumisen ja luiden strontium- ja kalsiumpitoisuuden mukaan natufit söivät eniten kasviravintoa^[7]. Natufiin on liitetty syksyinen tammenterhojen keruu, kulttuurin alue oli silloin tammi- ja pistaasipuiden vyöhykkeellä. Tammenterhojen käsittely syötäväksi on työlästä: muutaman päivän perheen ravinnon tuotto tammenterhoista vie seitsemän tuntia.^[8]. Villirukiissa näkyy kesytyksen merkkejä ehkä jo ajalle 19700 eaa. päätellen kolmen jyvän radiohiiliajoituksista ja myös kastelukelpoisten weed-lajien siemeniä^[9].

Osin paikallaan pysyvää asutusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteä kyläasutus saattoi syntyä jo Natufin kaudella ennen maanviljelyn alkamista, vaikka toiset Natufin asuinpaikoista olivat tilapäisleirejä. Joka tapauksessa Natufin kauden leiripaikkoja käytettiin useammin kuin aiemmin, ja kulttuuri oli monipuolisempi. Natufin asukkaiden uskotaan vaeltaneen osan vuodesta, ja osan vuotta asuneen paikallaan.^[2] Kyliä oli suuria, keskikokoisia ja pieniä, alaltaan 15–1 000 m2. Suurissa kylissä oli 100–150 as. Pienet kylät saattoivat olla tilapäisiä leirejä.

Myöhäisnatufin aikana 11500–9500 eaa. oli liikkuvaa asutusta.

Natufien puoliksi maanalaiset talot tai majat olivat pyöreitä tai soikeita, niiden ympärillä oli kivikehä, ja sisällä puisia kannatuspaaluja.^[6]. Taloissa oli kivinen tulisija. Talojen läpimitta oli 3–6 m. Mutta natufien taloja ei tehty mutatiilistä, niin kuin myöhemmät PPNA-kauden talot.

Työkalut ja muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On löydetty luisia ja puisia piikiviteräisiä sirppejä, luusta tehtyjä kalakoukkuja ja harppuunoita. Sirpit ilmaantuivat Natufin aikana ja kattavat eräistä löydöistä 80%. Hiottuja kiviesineitä, huhmareita, survimia, jauhinkiviä, pieniä kulhoja on löydetty enemmän kuin aikaisemmilta löytöpaikoilta. Natufin kaudella yleistyi huhmareiden ja sirppien koristelu viivoista koostuvin kuvioin.^[6]. Luultavasti metsästettiin verkoillakin. Piikiviterät olivat epipaleoliittiselle eli mesoliittiselle ajalle tyypillisiä mikroliittejä. Myös mikrokaivertimia. Paljon puolikuun muotoisia teriä^[10]. Kiillotetusta kivestä tehtiin keihään suoristimia. Varhaisen Natufin nuolenkärjet olivat Helwan-tyyppiä 12500 – 11000 BP. Etelässä Siinaissa oli Harif-kärki, joka saattoi olla oma kulttuurinsa.

On hautakuoppia, joita on pidetty joskus villiviljan varastoina. Ihmistä esittävät veistokset ovat harvinaisia, eläimiä esittävät yleisiä. Monet ajan veistokset esittävät gasellia. Korut olivat yleisiä. Joidenkin vainajien luut käsiteltiin okralla. Vuonna 2008 löydettiin ilmeisesti shamaanin tai poppamiehen hauta. On löydetty myös agaatteja ja muita jalokiviä. Natufilaiset kesyttivät koiran 12000 BP eli 10000 eaa. Lapsikuolleisuus oli arkeologisista löydöistä päätellen hyvin korkea. Ain Mallahasta on löydetty Niilin simpukankuoria ja Anatolian obsidiaania.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natufin väestöä on pidetty "esi-afroaasialaisena". Natufin kulttuurissa on nähty esim. itäisen Saharan ja sen eteläpuolen tai Euraasian kivikauden kulttuurin vaikutteita. Natufeja on väitetty myös seemiläistä edeltäväksi.

Natufin kulttuurista löydetystä luista on löydetty peribntötekijöistä isälinjan tyyppejä CT ja E1b1. Äitilinjan tyypeissä on N1b ja J2a2^lähde?.