Natriummolybdaatti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Natriummolybdaatti

Molybdenan sodný.JPG

Natriummolybdaat.png

Tunnisteet
CAS-numero 7631-95-0
Ominaisuudet
Molekyylikaava Na2MoO4
Moolimassa 205,94 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen kiteinen aine[1]
Sulamispiste 687 °C[1]
Tiheys 3,5 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen 562 g/l (0 °C)[1] 650 g/l (25 °C)[2]

Natriummolybdaatti (Na2MoO4) on natrium- ja molybdaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muun muassa pigmenttinä ja pigmenttien valmistukseen, katalyyttinä, lannoitteena ja lisäravinteena.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa natriummolybdaatti on valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee erittäin hyvin veteen. Natriummolybdaatista tunnetaan myös kidevedellisiä muotoja kuten dihydraatti (Na2MoO4·2H2O) ja dekahydraatti (Na2MoO4·10H2O). Kidevesi poistuu näiden yhdisteiden kidehilasta kuumennettaessa noin 100 °C:n lämpötilaan.[1][3]

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natriummolybdaattia valmistetaan liuottamalla molybdeenitrioksidia natriumhydroksidi- tai natriumkarbonaattiliuokseen noin 50–70 °C:n lämpötilassa. Näin saadaan lähes kylläinen natriummolybdaattiliuos, josta se voidaan kiteyttää. Kiteet erotetaan sentrifugoimalla.[1][3][4]

MoO3 + 2 NaOH → Na2MoO4 + H2O

Natriummolybdaattia voidaan käyttää epäorgaanisten molybdeenikromipigmenttien valmistamiseen. Siitä valmistetaan myös eräitä orgaanisia pigmenttejä ja sitä käytetään ftalosyaniiniväriaineiden valmistukseen. Yhdistettä käytetään myös korroosionestoaineena, analyyttisenä reagenssina, muiden molybdeeniyhdisteiden, esimerkiksi polymolybdaattien valmistuksen lähtöaineena ja molybdeenin lähteenä lannoitteissa ja lisäravinteissa.[1][3][4][5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 432. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. a b William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–90. 39th Edition. CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.4.2016). (englanniksi)
  3. a b c Roger F. Sebenik, A. Richard Burkin, Robert R. Dorfler, John M. Laferty, Gerhard Leichtfried, Hartmut Meyer-Grünow, Philip C. H. Mitchell, Mark S. Vukasovich, Douglas A. Church, Gary G. Van Riper, James C. Gilliland & Stanley A. Thielke: Molybdenum and Molybdenum Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 17.4.2016
  4. a b Vasant Gowariker, V. N. Krishnamurthy, Sudha Gowariker, Manik Dhanorkar, Kalyani Paranjape: The Fertilizer Encyclopedia, s. 613. John Wiley & Sons, 2009. ISBN 978-0-470-43176-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.4.2016). (englanniksi)
  5. Edward I. Stiefel: Molybdenum Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 17.4.2016
  6. George W. A. Milne: Gardner's commercially important chemicals, s. 570. John Wiley and Sons, 2005. ISBN 978-0-471-73518-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.4.2016). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]