Nathanael af Schultén nuorempi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nathanael Gerhard af Schultén nuorempi (16. kesäkuuta 1794 Nauvo5. elokuuta 1860 Turku) oli matematiikan professori ja kanslianeuvos.

Af Schulténin vanhemmat olivat professori, senaattori Nathanael Gerhard af Schultén vanhempi ja Jacobina Theodora Finckenberg. Hän valmistui filosofian maisteriksi Uppsalassa 1815 ja siirtyi sitten Turkuun, missä julkaisi merkittävän tutkimuksen De motu corporum libera in medio resistente (1815–1817). Sovelletun matematiikan dosentiksi Turun Akatemiaan hänet nimitettiin 1816 ja matematiikan ja fysiikan apulaiseksi 1817. Matematiikan professorina af Schultén toimi 1826-1855, vt. matematiikan professori hänestä oli tullut jo 1824. Af Schultén teki vuonna 1824 omalla kustannuksellaan opintomatkan Ruotsiin, Englantiin, Ranskaan, Saksaan ja Tanskaan.

Af Schultén oli paitsi pidetty opettaja, myös tuottelias tutkija, joka julkaisi useita kymmeniä tutkimuksia aritmetiikan, algebran, geometrian, matemaattisen analyysin, mekaniikan ja optiikan kysymyksiä. Ruotsin tiedeakatemia palkitsi hänet 1819 sarjateorian tutkimuksesta. 1829 hänen julkaisemansa tutkimus Note sur la tension des fils élastiques, jossa oikaistiin eräs Joseph-Louis Lagrangen virhe, herätti suurta huomiota. Myös hänen väitöskirjasarjaansa Strödda anteckningar rörande grunderna af aritmetiken och geometrien (1849–1852) pidettiin ansiokkaana. Vuonna 1841 af Schultén julkaisi Suomen kouluissa sittemmin pitkään käytössä olleet logaritmitaulut. Af Schultén oli Suomen Tiedeseuran perustajia ja sen ensimmäinen pysyvä sihteeri 1838-1855. Af Schulténille myönnettiin ansioistaan kanslianeuvoksen arvo.

Af Schulténin puoliso vuodesta 1832 oli Agatha Eleonora von Knorring (k. 1886).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 672.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]